sunnuntai 23. joulukuuta 2007

Paimennusharjoitusta kunnon elukoilla


Moi ja Hyvää Joulua kaikille meiltä!
Tässäpä muutama kuva Nástin paimenpaikasta Kauhavalla, jossa viihdyimme jälleen muutaman päivän.
Junamatka sujui rattoisasti, kun Louhi-sisko tuli sattumalta samaan junaan Tampereelle asti..

Leikitettävänä oli 2 setteriä, yksi mäyräkoira ja tietty lapsuudenidoli knu Paavo =) Nasti antoi kyytiä 3 kk vanhemmalle Peggylle Akan säestyksellä...

karjakoiravanhus Ami yritti pitää Napsterin jöössä, mutta Nastipa rähisi vain takaisin... Kova pimu.

Oli Napste mukana työmaallakin. Ritiläpalkit vaan vähän jännitti, kun takajalka tipahti pari kertaa rakoseen...

Násti näki syntymän ihmeen, kun Sinkku-lehmä pyoräytti iloksemme lehmävasikan. Jouduimme siirtämään Sinkun vasikoineen takaisin vanhaan navettaan, jotta se voitiin lypsää. Siihen touhuun en uskaltanut Napstea ottaa, vaikka intoa olis piisannut.

Sinkun paikalle tulleelle Satu-lehmälle Napsteri haukkui ihan jo rohkeasti <3 data-blogger-escaped-ehm="ehm" data-blogger-escaped-ei="ei" data-blogger-escaped-haukusta="haukusta" data-blogger-escaped-kerrota="kerrota" data-blogger-escaped-lit="lit" data-blogger-escaped-mutta="mutta" data-blogger-escaped-napstelle="napstelle" data-blogger-escaped-paljon="paljon" data-blogger-escaped-t="t" data-blogger-escaped-v="v" data-blogger-escaped-vaan="vaan">
Napste poikimakarsinassa katselemassa, älyää pitää välimatkaa huolehtivaan emoon ;)

Sellainen reissu se =) Nasti joi taas lehmänmaitoa, leikki pihalla vapaana kaikki päivät ja oli apuna raksalla ja eläinten siirroissa. Kivaa oli. Nyt siirrytään Joulun viettoon, Joulupäivänä Mäntyharjulle, jossa Napsteri on ainakin Uuden vuoden yli (itse jatkan Iisalmeen viikoksi taas.).

torstai 13. joulukuuta 2007

karvan ja läskin merkitys


Tässäpä kuvaajien luvalla julkaistavaa verrokkimatskua Napsterista 2.9. Hakunilan Let's Go:sta (laatumaininta H):
(
(c) Liisa Sarakontu

...ja 8.12. Messarista (ERI:n koira...):

(c) Mari Lustig

pieni muodonmuutos... ja tässä vielä hassu kuva messarista, josta meinasin ensin sanoa, että eihän tuo ole minun koira, ei sillä ole noin paljon vaaleaa, kunnes katsoin sen kaulan alle ;). Harvoin tulee tästä kulmasta Pöljää kateltua...

(c) Liisa Sarakontu

lauantai 8. joulukuuta 2007

Jei! ERI tuli =)


Messarissa Napsteri oli 6 junnunartusta kolmas ja sai laatumaininnan erinomainen. Ja me kun lähdettiin H-putkelle jatkoa hakemaan. Nasti esiintyi ihan kivasti (mulla oli taskussa hirven sydäntä). Yksilöarvostelussa se tosin haukahti minulle. Itse en tajunnut joutuvani myös paras narttu -kehään ennen kuin hieman ennen kehää. Onneksi asia valkeni edes silloin... Nastia ei tämä kehä enää oikein kiinnostanut, aika uuvuttava tuntui kokemus olevan. Mutta aika hyvä lopputulos, vielä voittajanäyttelyssä! Arvostelu tuloksia-sivulla.

keskiviikko 28. marraskuuta 2007

Paimenkoira


Hieman venähti tuo Kauhavan-reissu. Palasimme kotiin vasta eilen. Násti oli lypsykarjatilalla kuin kala vedessä ;) Heräsi ennen minua ja meni toisten koirien kanssa ulos peuhaamaan. Lauantaina sille ei maistunut ruoka, ja kun tätä ääneen ihmettelin, minulle kerrottiin, että sen oli havaittu useampaan otteeseen latkivan ternimaitoa navetan edessä olevasta sankosta. Eikä menny ees masu sekasin ;) Toinen herkku olivat irtisahaamamme lehmänsarvet, nam ;) Talkootöissä Násti oli apurina ajamassa nuorkarjaa uuteen pihattoon. Pikkuhiehoille N uskalsi jopa haukkua. Ajoi ihan oikeaoppisesti =) Isomman lehmän kohdalla Nasti katsoi viisaammaksi pitää kuonon ummessa, vaikka yritinkin sitä houkutella. Hyvin pikkuinen uskalsi navetassa olla ja katsella meidän touhujamme. Karjakoira Ami tosin ei Nastia päästänyt vanhaan navettaan lypsyä ihmettelemään. Kaiken kaikkiaan Nastilla oli niin hauska viikonloppu, että minua ihan harmitti viedä se kotiin. Pitänee hankkia sille oma talo ja muutama lehmä ;)

keskiviikko 21. marraskuuta 2007

Iisalmen terkkuja


 Juoksut on juostu ja mieli on virkistynyt ennalleen valeraskautta odotellessa. Poikaystävä Mosku tavattiin juoksun lopulla. Nastikin osasi Moskulle jo hieman ärähtää, kun kaveri olis vaan selkään yrittänyt... Heti ärinän jälkeen piti taas olla mielin kielin, onhan se Mosku kuitenkin niiiin iihana. Nähtiin myös Moskun pieni ystävä Naappu (Sagaberran Nurminuttu), joka oli pörröinen kuin pörröpentu. Nástia olis kiinnostanut hirveesti, mutta Naappua pelotti toisen lähentely.

Tällä viikolla Násti kokeili jo jään kestävyyttä juoksentelemalla Soinlahden jäällä pupun perässä. Pimeässä lähti niin sukkelaan, etten edes tajunnut, ennen kuin kuulin haukkua lahden toiselta puolelta. Pikkasen kylmäsi sydäntä, koska lahdessa oli ihan läpisulia kohtia. Karjuttuani hetken tyttö tuli kuin liidellen jään pintaa pitkin. Onneksi jää kesti... Sattuman jälkeen olemme pitäytyneet kaukana vesipaikoista. hurjaa.

Täällä on ollut nyt pari viikkoa mukavat lumikelit, Násti tykkää juoksennella hangessa. Siitä se ei tykkää, kun en ole pimeällä uskaltanut ottaa sitä heppalenkeille mukaan. Komentaa ihan kunnolla, kun olemme lähdössä lenkille... ;) Viikonloppuna on tiedossa aktiiviloma Kauhavalla Nástin ihannoiman kultainennoutaja Paavon luona. Pyhänä tai viimeistään muanantaina palaammme etelään.

lauantai 27. lokakuuta 2007

Iisalmeen taas


Huomenna mennään taas Iisalmeen =). Viivymme siellä kokonaista neljä viikkoa, tosin puolessa välissä minä käyn pistäytymässä Viron Ruilassa ratsastuslomalla ja Násti Pikin luona. Nástilla alkoi myös toiset juoksut 20.10. eli viime viikon lauantaina heti agilityreenien jälkeen. Erkkarista Napste nappasi hienosti H:n sisko Ronjan tapaan. Arvostelu tuloksissa. Serkku Halla oli JUK2! Onnea vielä Hallalle <3>
Iisalmeilun myötä jää Nasti myös reenitauolle, mikäli maltan siinä pitäytyä. Ostin tosin klikkerin, ja ajattelin voivani sille jotain hömppää opettaa noin niinku harjottelun vuoksi ;) Agi ja raunio jäävät joka tapauksessa pois ohjelmistosta savoilun ajaksi. Raunioilla Napste onkin mielestäni jo aika haka! Pientä ilmaisuntapaistakin on ihan pyytämättä tullut, kun maalimies on ollut puoliksi umpparina, eli Nasti ei ole heti löytänyt suoraa tietä maalimiehen luo ;) Samoin Arwon Pia saa aina haukut, kun kerran nakkia tuli haukkumalla silloin kerran... Agility meni Napsten osalta mielestäni ulkoreeneissä lopulta hyvin, Konalan sisähalli oli aika kamala. Toivotaan, että kun joulukuussa pääsemme kunnon halliin, on into tallella =)

perjantai 19. lokakuuta 2007

Kuvasaastetta leikkihärdelleistä


Tässäpä näitä, tiistaina Louhi-siskon kanssa:









Pööki kaivaa taustalla...


Torstaina Hallan kera:

Ensin jälestettiin..



sitten lenkkeiltiin pari tuntia Nuuksiossa..





Pööki nauttii auringosta

sunnuntai 14. lokakuuta 2007

Agilityä ja ompelusulkeisia


Pitkästä aikaa hieman kuvia eilisistä agireeneistä, kameran takana Heidi Tapio.

Nástin keinuongelma liittyy siihen, ettei se halua ottaa sitä hitaaasti. Siispä palkkasin sitä piiitkään ja hartaasti kontaktilla...

ja vielä, huomaa ohjaajan sporttinen asento ;)

kepeissäkin alkaa jo olla vauhdin hurmaa



hauhau, mennään nopeammin ja selvempiä ohjeita, torvi!

jälleen keinulla





palkkausriehuntaa =) Jee, tämä sujuu jo hyvin!!

pohdimme rataa... (ja hieromme selkää)

nakki ois jees

Halla-serkku oli tuomarina

putkeen mennessä takaliikkeet eivät ole lyhyet

vähän epäilyttää, kun äskön juna meni juuri ohi, kun N oli putkessa....



nytpä siellä odotti kiva ylläri, oma räsylelu =)

Tänään meillä oli vika ulkoagi, ja menimme lyhyttä rataa vieraan koiran kanssa. Minä ja Anu vaihdoimme päittäin, ja minulle kaveriksi tuli 8,5 v slku Sulo. Sulo on hiukkasen nopea, ja heti aluksi se karkasi minulta, joten koko rata oli häslinkiä ja tuloksena saatiin vaikeuksien kautta voittoon-kannustuspalkinto... Naps meni tosi näpsäkästi Anun kanssa =)

Ja sitten ompeluharrastuksiini jälleen... Pikille olen suunnitellut mökkitakkia jo pitkään, sillä se makoilee terassilla pitkiä aikoja paikallaan, eikä sen verenkierto ole paras mahdollinen enää... Tuloksena jälleen Irja-tädin varastoista löydetyistä kankaista iloiset värit (ja Pikin onnellinen ilme):

takissa on oikein vuori ja kaikkee ;)


Napsterille ompelin fleecepuvun tulevia Lapinmatkoja ajatellen. Yöt teltassa vaativat pro-yökkärin ;) Sekä tietty autossa oottelut poropaimennuksissa =)



perjantai 12. lokakuuta 2007

Terppatarkeissa jälleen


Nyt on sitten näkimetkin tsiigattu - molemmilta likoilta

Napsteri: J1, bilat. linssien nukleuksissa minute opacities ja pistemäisiä tiivistymiä, ei merkitystä, Bilat. posteriorisissa y-suturisaumojen kärjissä pisteitä yhdessä tasossa korteksissa.

Simmut menee aluksi vuosittaiseen seurantaan, jotta nähdään, alkaako jotain tapahtua tod.näk. merkityksetöntä kuitenkin.

Pööki: lievää ikäkaihia, ei tule sokeuttamaan. oikeassa silmässä alaluomen lateraalipuolella yllättäin distichiasis, joka kuitenkin niin lyhyt ja pehmeä, ettei silmävuotojen syyksi riitä. Pikistä otettiin kontrolliverinäyte maksa-arvojen takia ja tulos oli miellyttävä =) ALAT oli tippunut 354:stä 57:aan, eli maksaruoka on tehnyt
tehtävänsä ;). Albumiinitaso oli matalahko edelleen.si

*muoks* korjasin Nástin silmätarkkilausunnon paperista kattoen, kun ei ihan täydellisesti ulkomuisti pelannu ;)

keskiviikko 26. syyskuuta 2007

Huhhuh


Kyllä näitten neitokaisten kanssa sydämentykytyksiä piisaa. Tällä kerralla oli Napsterin vuoro aiheuttaa järkytystä. Aamusella kävin monen viikon harkinnan jälkeen tilaamassa itselleni auton. Äitini mies Ilkka oli mukana kaupanhieronnassa ja haki samalla tytsät hoitoon Prahan reissuni ajaksi... Hän oli lähtenyt reiluksi puoleksi tunniksi pois kotoa ja palatessaan huomannut, että Napsteri oli ottanut hänen laukustaan muovipussin, jossa oli lääkkeitä, syönyt reiän muovipussiin, ottanut pahvisen lääkerasian sieltä ulos ja painellut 6 tablettia läpipainopakkauksesta ulos. Lääkkeillä on voimakas vaikutus verenpaineeseen ja ne voivat vaikuttaa myös ruoansulatuselimistöön. Menin paikalle oksettamaan Napsterin ja syöttämään sille 60 hiilitablettia (juu'u 4 kpl/kg myrkytyksissä... ja juu, hyvin menivät alas ;)) sitten vielä juotin sitä runsaasti laimealla lihaliemellä ja syötin sille tukevan aterian, jotta mahdollinen imeytyminen hidastuisi. Hiili tulee muuten yllättävän äkkiä läpi, ja Nasti piereskeli sen verran hiilimömmöä minun sitä tajuamatta, että 4 äidin mattoa meni suoraan pesuun... :P Hauskoja nää elukat. Onneksi tilanteeseen kuitenkin päästiin puuttumaan heti ja 3 tablettia löytyi ehjänä tyttöjen petistä, joten säikähdyksellä selvittiin tästäkin... Kummastuttaa vaan yhtäkkinen into kaivaa mauttomia tabuja noin vaikeasta paikasta. Pikkupentuaika menikin meillä aivan liian hienosti ja tuhotyöt jäivät pieniksi. Nyt on vissiin revanssin paikka ;) Onneksi se pääsee mökille purkamaan taas energiaa, toivottavasti turvallisemmissa merkeissä...

torstai 20. syyskuuta 2007

"Mukava" iltahetki


Oltiin äskön Louhin kanssa leikkimässä. Pikkuipanat juoksenteli nätisti Viikinojan vartta ja Piki kaivoi penkkaa. Yhtäkkiä huomattiin, että irtonainen jackrusseli tms. tulee rähisemään kohti pikkuisia. Meikällä leikkas kiinni ja lähdin Piki vyötärölle sidottuna ajamaan rähinöitsijää hiiteen. Sepä ei pirulainen pelästynytkään minua JA Pikiä, joka rähisi sille myös, vaan kävi sumeilematta Pikin päälle roikkuen kurkussa yms. Koiran haltija oli kauempana ja oli kuulema huutanut minulle, että potkaise sitä, mutten koirasotkusta ottanut mitään selvää. Puolet isomman Pikin olisi luullut peittoavan vastustajansa leikiten, mutta terrieri roikkui Pikin kurkussa sitkeästi. Jossain vaiheessa Nastikin tuli lähelle, mutta ajoin sen pois. Lopulta koiran haltija tuli repimään sen irti Pikistä ja kysyi asiallisesti, kävikö sille mitään. Tarkastin koirani, enkä huomannut siinä mitään jälkiä ja kaikki jatkoivat touhujaan terrierin poistuessa takavasemmalle. Piki jatkoi penkan kaivamista ja pikkuiset leikkejään. Vasta kotona huomasin Pikin sisäsilmäkulmassa syvän pistohaavan. Onneksi ei mennyt silmään! Voi perkules, että suututtaa omakin typeryys. Viimeksi, kun olen irtoilevia koiria ajanut pois, olen sentään tajunnut antaa Pikin Suville, mutta tällä kertaa en ehtinyt, olivathan pikkutytöt meidän ja rähinöitsijän välissä. Luulin lisäksi typeryyksissäni, että Piki voisi myös osaltaan pelottaa tunkeilijaa pois... Sehän vaan provosoitui siitä. Piki on kyllä tottunut tappelija supikoirien kanssa, mutta noin lähelle silmää ei ole haavoja ennen tullut. Kyllä surettaa, ettei koiraansa pysty puolustamaan edes sen vanhoilla päivillä, vaikka Piki-parka ei ole tainnut minun kykyyni sitä puolustaa koskaan luottaakaan. Násti sentään sai vielä pitää luottamuksensa. Eipä muuta kuin haavan putsailua ja Rimadyliä kehiin. Huomenna täytyy arvioida, lisätäänkö vielä silmätipat kehiin. Orkl.

Muuten Pikillä menee hyvin. Maksavikaiselle tarkoitettu Royal Canin Hepatic on tehnyt tehtävänsä, turkki on saanut takaisin vanhan kiiltonsa ja takajalkojen tärinät ovat vähentyneet olemattomiin. Tänään se tosin pelkäsi ekaa kertaa hieman ukkosta ja tuli minun viereeni turvaan. Toivottavasti ukkospelko on ohimenevää :P Paukkuarkuudesta on jo riittävästi harmia junien, pakoputkien ja ilotulitteiden kanssa.

kotona turvassa:



ipana pellepuvussa:



tiistai 18. syyskuuta 2007

Lapin reissu


Nyt se sitten on ohitse... Hieno Saariselän reissu. Kerromme tässä kuvien saattelemana reissusta. Iloinen porukkamme koostui kuudesta ELK:stä Hansu, Lotta, Riia, Heidi, Saila ja Mira sekä neljästä koirasta, hollanninpaimenkoiranarttu Mocca, 6 v oli koirien sennu, toisena tuli bcn Saga, 4 v ja pienimpinä olivat iki-ihanat lpkn serkukset Halla ja tietysti Napsteri. Aikamoinen narttulauma.
Viikko sitten lauantaina lähdimme yöjunalla kohti Rovaniemeä, josta jatkoimme Saariselälle bussilla. Matka meni hyvin, Napsteri nukkui Sailan sängyssä Sagan suostumuksella ;) Matkaan lähdimme Metlan tiloista Laanilasta muutama kilometri Saariselästä etelään. Alkumatkassa oli paljon vastaantulijoita, ja noin 57. kohdalla alkoi kyllästyttää sama virsi "voi, miten teillä on noin paljon koiria mukana? Kantavatko ne itse eväänsä? Onko teillä niille oma teltta?".

Nastilla oli lisäjärkytyksen takaamiseksi makuualustansa ja takkinsa selässään alkumatkan (painaa ehkä 50 g, mutta näyttää hurjalta ;))

Saila, Halla ja Mocan peppu

pääsimme matkaankin. Etualalla Saila ja Saga.

eräällä oli KIIRE, perskaleen perässävedettävä väitti, että pitkospuut oli liukkaat, PAH!

Hullut porokoirat taukojumpalla Luulammen päivätuvalla, jonka pihalla telttailimme ensimmäisen yön. Ensimmäinen päivämatka oli siis Laanila-Rumakuru-Luulampi.

Toisena päivänä tarkoitus oli mennä suorinta tietä Luulammilta Rautulammille ja Tuiskukuruun, mutta harhauduimme kiertotielle ja menimme Kiilopään kautta Rautulammille, jossa oli kasallinen steinerkoululaisia, joita lähdimme karkuun vielä Lankojärvelle. Päivämatka oli yli 20 km, ehdottomasti rankin päivä kiipeilyineen kaikkineen, tässä kuva kiipeilysaavutuksen huipulta läheltä Kiilopäätä. Minulla loppui pitkässä nousussa kunto, Nastia hermostutti hirveästi, kun jäimme hetkeksi pääjoukosta jälkeen. Lotta kuvaa kasvillisuutta, Saila, Saga, Heidi ja Halla ihmettelevät maisemia, Maria ja Mocca suunnistavat jo eteenpäin Hansun miettiessä valokuvauskulmia.

Lasku kävi minulla polviin, Nastilla ei tuntunut käyvän mihinkään...



Lisää nousua matkalla Rautulammille. Tällä kertaa minun kuntoni kesti paremmin... (Telttakangas oli siirtynyt Hansun rinkkaan... ;))

Mökin Miina miettii Rautulammilla, että josko lähdettäisiin vielä 8 km päähän Lankojärvelle mölyäviä koululaisia pakoon....


Voittajan on helppo hymyillä tuvassa nukutun yön jälkeen. Saavuimme Lankojärvelle pimeän tullessa ylitettyämme paljain jaloin polviin asti ulottuvan puron. Onneksi pääsimme sateisena yönä koirinemme tupaan. Heidi, Halla, Mocca ja Riia lähdön tunnelmissa tiistaiaamuna.

Saila ja Saga Lankojärven rannalla.

Tiistainen päivämatka oli Lankojärveltä Luirojärvelle. Matka sujui soisissa ja metsäisissä tunnelmissa, tässä hetteikköä ylittää Saga ja Saila. Purojen ylityksiä matkalla oli useita...

Halla eli Hagassessan Balezzia sillan ylityksen jälkeen, toivottavasti saan Hansulta kuvia hurjasta ylityksestäkin. Koirat olivat joka tapauksessa superreippaita =)

Taas tunturimaisemaa...

Napste tauolla. Silloin kun ei saanut leikkiä serkun kanssa, lempipuuhaa oli variksenmarjojen syönti...

fiilistelykuvatuksia...


Nasti jumissa. Saga-täti jäykisteli Nastin lähellä, eikä tyttöpolo päässyt peruuttamaan, koska Saakelin remmi on kiertynyt takajalkojen taitse. Helpotus oli suuri, kun Saila kutsui Valkoisen Salaman pois.

Mocca rinkkavahti. Keskiviikkona vaelsimme vain 8 km Luirojärveltä Tuiskukuruun.

Halla tauolla.

Lotta Kotakönkäällä matkalla Tuiskukurusta takaisin Rautulammille. Lounastauko puolivälissä, kuumakuppi, leipää ja viskiä.

Reissunainen!

Saga-täti aamulla teltassa Rautulammilla.

N nukkui nurkassa.

Rautulammilla viimeistä yötä teltassa. Maa ja teltta olivat kuurassa aamulla.

Napsteri vaihtoi kuskia viimeisenä päivänä ja hyvin se totteli Hansuakin. Nastilla oli tapana demonstroida ihmisten kävelynopeutta ryömimällä. Tässä kuvassa Saga lempipuuhassaan kepin kanssa.

Heidi ja Halla ylittämässä kesyä puroa, jonka pääsi ihan kengillä ylitte.

Uusi huiputus lähellä Kiilopäätä n kilometri ennen loppua...

Kivinen on polkumme...

Tuolta myö tultiin... (Kuva bussin ikkunasta lauantaina)

Poroja nähtiin vaan kaukaa, yks raato ja sitten ikkunasta Metlan kämpästä. Napsteri ainakin osoitti suurta kiinnostusta ikkunaporoihin, kun nostin sen pöydälle. Koko pikkuinen alkoi täristä innosta...

Bussimatka sujui näin...

Hassu Balezzia-serkku

Saila ja Saga lukee..

Mocca nukkuu, sillä olikin lyhin kotimatka, sillä Mocca ja Riia asuvat Oulussa.

Taisteluarpia, huomaa keskimmäisten varvasanturoiden rypyt... Pyykkärin käpälät =) Onneksi eivät puhki menneet, niin kuin Mocalla ja Hallalla...

ja se olokapiä... Pahin vamma.

Mutta kahtena kappaleena selvisimme ja innolla odotamme seuraavaa reissua! Kilometrejä tuli yhteensä
90 kuudelta kävelypäivältä =)


viteo Napsterin menosta retkellä...