Heppa-agia

Mira rääkkää heppoja Ruilassa... Ylhäältä: Prix, Jumbo ja Iidol. Huomaa ihana oikean jalan asento :P Heppa-agilityä ;)

N ottaa juoksuajan rennosti =)

Maanantaina oltiin ekaa kertaa raunioilla Jörpän emännän ohjauksessa =) Vähä oli etenki mulle uutta, onneksi N on niin luottavainen muihin ihmisiin, ja meni ihan mukavasti.

Keskiviikon tottisreeneissä jatkettiin perusasento- ja alkeisseuraamisharkkoja sekä täyskäännökseen valmistavia harjoituksia. Suurin ongelmani on luottamuspula itseeni ja koiraan. Koko ajan vääntäydyn tuijottelemaan Nastia, vaikka pitäisi kävellä suoraan ja ryhdikkäästi. Lisäksi leikkimisongelmaan löytyi selkeä syy. Nasti ei uskalla haastaa johtajaansa leikkimään kentällä liian lähellä, vaan pitäisi keksiä joku pitempi rättilelu, jota voisi repiä hiukan kauempana meikästä :P

Torstaina käytiin Sipoon korvessa rellestämässä Akka-mäykyn kanssa. Pöökikin oli kuin höytyveturi =) Illalla mentiin Taikarumpulaan Nastin kanssa kuppaamaan verta koirisa ja sekoittamaan poikien päät ;) Muutama agiestekin mentiin, mutta N oli kyllä selvästi kiinnostuneempi hajujen maailmasta... Kyllä se juoksu on mennyt päähänkin asti, niin kuin kuuluukin. Täytyy nyt malttaa kuulostella, kannattaako reenata lainkaan, vai pitää suosiolla lomaa...

Lapsuuden loppu

Nyt se sitte alko. Se juoksentelu. Maanantaina oltiin lenkillä juoksuisen Halla-serkun kanssa, eilen alkoi hillitön merkkailu ja tänään tiputtelu... No, ehtiipä alta pois ennen Iisalmeen mänöä. Housuja ei tyttö protestoinut, on sitä hurjempaakin päällä pidetty (pellepuku ;))

Röitä ja reenejä

Pääsiäisenä oltiin taas Mharjulla töissä. Násti oli ihan älyttömän reipas, alkupätkän pidin sitä autossa koko ajan mukana... Toisena pääsiäispäivänä kilometrejä kertyi 800... penneli vaan nukkui omalla paikallaan. Tilalla ollessani N oli vapaana autossa, ja valitsi parhaaksi näköalapaikaksi takakonttia peittävän läpän... siinä makoili kuin paraskin sfinksi, kun hain välilä kamaa autosta...  Viime viikonloppuna alkoi olla sen verran kuuma, etten pitemmillä reissuilla viitsinyt jättää Nastia kuumaan autoon. Kiltisti se jäi päivystyskämppäänkin, kun lahjoin sitä puruluilla. On se vaan reipas! Ja kivaa oli, kun keskiviikkona sain vapaapäivän, ja juhlimme neljännesvuosisataa möksällä.. Pöökikin jaksoi leikkiä Nöpön kanssa tuntitolkulla!

pihalla, N on jo melkein Pöökin korkuinen, ja reilusti pidempi... Vertailin niitä vierekkäin, jota ne arvosti molemmat tosi paljo ("mitähän tolla hullulla nyt on mielessä?")

pööki pääsee lempipuuhaansa, pyörimään lumessa!


Nöpö on piiiiitkä (ja on kiiinni sen vuoksi, että Pöks pääsi hetkeksi irti... Yhdessä en uskalla noita hirmuja laskea irti metässä, laumassa ne metsästää Suomen tyhjäksi...)



mökkitiellä kumpikin on irti...

tässä me ois maattu kaiket päivät, tuli se lumipyry, jolloin noi pakotti sisälle.

osataan me sisälläki maata...

etenki Nasti

Piki on jo saanut vaatimuksensa läpi ja on ulkona, pientä väskättää...

hupsista...

kas näin... Eikö muuten ole äitinsä näkönen! Ja päivä päivältä enempi...



Eilen oltiin piiitkästä aikaa ohjatuissa tottisreeneissä VPY:n kentällä Petikossa. Harjoittelimme perusasentoa ja seuraamisen alkeita. Sain monta hyvää vinkkiä. Liikaa olen opettanut Nöpölle, että makupaloja on vasemmassa kädessä, seuraa edelleen sitä kättä... Mutta muuten kehuttiin, että Nasti kuuntelee hienosti meikäläistä ;) Reenejä ennen käytiin läheisessä mutaojassa painimassa Halla-serkun kanssa. Huomaa, että tytöt alkaa aikuistua, sillä pientä kyräilyä oli ilmassa, ennen kuin alettiin kunnolla painia...

Vika agility tällä erää =(

Niin se talvikausi loppui ja siinä samalla agility =( Siitä ollaan kaikki kolme tosi murheellisia... Toivotaan, että syksyllä viimeistään päästäisiin jonnekin ohjattuun ryhmään, sitä ennen tarttee yrittää käydä omaehtoisesti vipeltämässä vaikkasta Taikarumpulan pihamaalla ;)

Vika kerta meni ihan kivasti kaikkiaan, meillä oli rata, johon kuului puomi, kaksi hieman kaartavaa hyppyä, putki, hyppy, pituus, rengas ja muuri. N meni jälleen puomin ohi, jollen ollut tarkkana, mutta kääntyi nätisti takaisin, vaikka tiesi kontaktille jätetyn makupaloja =) Kuulema valkoinen salamakin oli alussa mennyt puomista ohitte, että ehkä meillä ei ole hätää ;)




Saga-täti aka Valkoinen salama

Pöks meni innolla, jätin vaan sen putken jälkeen liian taakse, jolloin meni pasmat vähän sekaisin ;)

Syksyn vaellusretken paikaksi valikoitui sitten se Saariselkä, onneksi Nasti on jo ollut siellä, niin osaa tien, jos eksytään ;)

Huomenna tytöt lähtevät jo edeltä möksälle, josta koppaan sitten Nastin itelleni seuraneidiksi töihin, jotka alkaa lauantaina.