Huhhuh

Kyllä näitten neitokaisten kanssa sydämentykytyksiä piisaa. Tällä kerralla oli Napsterin vuoro aiheuttaa järkytystä. Aamusella kävin monen viikon harkinnan jälkeen tilaamassa itselleni auton. Äitini mies Ilkka oli mukana kaupanhieronnassa ja haki samalla tytsät hoitoon Prahan reissuni ajaksi... Hän oli lähtenyt reiluksi puoleksi tunniksi pois kotoa ja palatessaan huomannut, että Napsteri oli ottanut hänen laukustaan muovipussin, jossa oli lääkkeitä, syönyt reiän muovipussiin, ottanut pahvisen lääkerasian sieltä ulos ja painellut 6 tablettia läpipainopakkauksesta ulos. Lääkkeillä on voimakas vaikutus verenpaineeseen ja ne voivat vaikuttaa myös ruoansulatuselimistöön. Menin paikalle oksettamaan Napsterin ja syöttämään sille 60 hiilitablettia (juu'u 4 kpl/kg myrkytyksissä... ja juu, hyvin menivät alas ;)) sitten vielä juotin sitä runsaasti laimealla lihaliemellä ja syötin sille tukevan aterian, jotta mahdollinen imeytyminen hidastuisi. Hiili tulee muuten yllättävän äkkiä läpi, ja Nasti piereskeli sen verran hiilimömmöä minun sitä tajuamatta, että 4 äidin mattoa meni suoraan pesuun... :P Hauskoja nää elukat. Onneksi tilanteeseen kuitenkin päästiin puuttumaan heti ja 3 tablettia löytyi ehjänä tyttöjen petistä, joten säikähdyksellä selvittiin tästäkin... Kummastuttaa vaan yhtäkkinen into kaivaa mauttomia tabuja noin vaikeasta paikasta. Pikkupentuaika menikin meillä aivan liian hienosti ja tuhotyöt jäivät pieniksi. Nyt on vissiin revanssin paikka ;) Onneksi se pääsee mökille purkamaan taas energiaa, toivottavasti turvallisemmissa merkeissä...

"Mukava" iltahetki

Oltiin äskön Louhin kanssa leikkimässä. Pikkuipanat juoksenteli nätisti Viikinojan vartta ja Piki kaivoi penkkaa. Yhtäkkiä huomattiin, että irtonainen jackrusseli tms. tulee rähisemään kohti pikkuisia. Meikällä leikkas kiinni ja lähdin Piki vyötärölle sidottuna ajamaan rähinöitsijää hiiteen. Sepä ei pirulainen pelästynytkään minua JA Pikiä, joka rähisi sille myös, vaan kävi sumeilematta Pikin päälle roikkuen kurkussa yms. Koiran haltija oli kauempana ja oli kuulema huutanut minulle, että potkaise sitä, mutten koirasotkusta ottanut mitään selvää. Puolet isomman Pikin olisi luullut peittoavan vastustajansa leikiten, mutta terrieri roikkui Pikin kurkussa sitkeästi. Jossain vaiheessa Nastikin tuli lähelle, mutta ajoin sen pois. Lopulta koiran haltija tuli repimään sen irti Pikistä ja kysyi asiallisesti, kävikö sille mitään. Tarkastin koirani, enkä huomannut siinä mitään jälkiä ja kaikki jatkoivat touhujaan terrierin poistuessa takavasemmalle. Piki jatkoi penkan kaivamista ja pikkuiset leikkejään. Vasta kotona huomasin Pikin sisäsilmäkulmassa syvän pistohaavan. Onneksi ei mennyt silmään! Voi perkules, että suututtaa omakin typeryys. Viimeksi, kun olen irtoilevia koiria ajanut pois, olen sentään tajunnut antaa Pikin Suville, mutta tällä kertaa en ehtinyt, olivathan pikkutytöt meidän ja rähinöitsijän välissä. Luulin lisäksi typeryyksissäni, että Piki voisi myös osaltaan pelottaa tunkeilijaa pois... Sehän vaan provosoitui siitä. Piki on kyllä tottunut tappelija supikoirien kanssa, mutta noin lähelle silmää ei ole haavoja ennen tullut. Kyllä surettaa, ettei koiraansa pysty puolustamaan edes sen vanhoilla päivillä, vaikka Piki-parka ei ole tainnut minun kykyyni sitä puolustaa koskaan luottaakaan. Násti sentään sai vielä pitää luottamuksensa. Eipä muuta kuin haavan putsailua ja Rimadyliä kehiin. Huomenna täytyy arvioida, lisätäänkö vielä silmätipat kehiin. Orkl.

Muuten Pikillä menee hyvin. Maksavikaiselle tarkoitettu Royal Canin Hepatic on tehnyt tehtävänsä, turkki on saanut takaisin vanhan kiiltonsa ja takajalkojen tärinät ovat vähentyneet olemattomiin. Tänään se tosin pelkäsi ekaa kertaa hieman ukkosta ja tuli minun viereeni turvaan. Toivottavasti ukkospelko on ohimenevää :P Paukkuarkuudesta on jo riittävästi harmia junien, pakoputkien ja ilotulitteiden kanssa.

kotona turvassa:



ipana pellepuvussa:

Lapin reissu

Nyt se sitten on ohitse... Hieno Saariselän reissu. Kerromme tässä kuvien saattelemana reissusta. Iloinen porukkamme koostui kuudesta ELK:stä Hansu, Lotta, Riia, Heidi, Saila ja Mira sekä neljästä koirasta, hollanninpaimenkoiranarttu Mocca, 6 v oli koirien sennu, toisena tuli bcn Saga, 4 v ja pienimpinä olivat iki-ihanat lpkn serkukset Halla ja tietysti Napsteri. Aikamoinen narttulauma.
Viikko sitten lauantaina lähdimme yöjunalla kohti Rovaniemeä, josta jatkoimme Saariselälle bussilla. Matka meni hyvin, Napsteri nukkui Sailan sängyssä Sagan suostumuksella ;) Matkaan lähdimme Metlan tiloista Laanilasta muutama kilometri Saariselästä etelään. Alkumatkassa oli paljon vastaantulijoita, ja noin 57. kohdalla alkoi kyllästyttää sama virsi "voi, miten teillä on noin paljon koiria mukana? Kantavatko ne itse eväänsä? Onko teillä niille oma teltta?".

Nastilla oli lisäjärkytyksen takaamiseksi makuualustansa ja takkinsa selässään alkumatkan (painaa ehkä 50 g, mutta näyttää hurjalta ;))

Saila, Halla ja Mocan peppu

pääsimme matkaankin. Etualalla Saila ja Saga.

eräällä oli KIIRE, perskaleen perässävedettävä väitti, että pitkospuut oli liukkaat, PAH!

Hullut porokoirat taukojumpalla Luulammen päivätuvalla, jonka pihalla telttailimme ensimmäisen yön. Ensimmäinen päivämatka oli siis Laanila-Rumakuru-Luulampi.

Toisena päivänä tarkoitus oli mennä suorinta tietä Luulammilta Rautulammille ja Tuiskukuruun, mutta harhauduimme kiertotielle ja menimme Kiilopään kautta Rautulammille, jossa oli kasallinen steinerkoululaisia, joita lähdimme karkuun vielä Lankojärvelle. Päivämatka oli yli 20 km, ehdottomasti rankin päivä kiipeilyineen kaikkineen, tässä kuva kiipeilysaavutuksen huipulta läheltä Kiilopäätä. Minulla loppui pitkässä nousussa kunto, Nastia hermostutti hirveästi, kun jäimme hetkeksi pääjoukosta jälkeen. Lotta kuvaa kasvillisuutta, Saila, Saga, Heidi ja Halla ihmettelevät maisemia, Maria ja Mocca suunnistavat jo eteenpäin Hansun miettiessä valokuvauskulmia.

Lasku kävi minulla polviin, Nastilla ei tuntunut käyvän mihinkään...



Lisää nousua matkalla Rautulammille. Tällä kertaa minun kuntoni kesti paremmin... (Telttakangas oli siirtynyt Hansun rinkkaan... ;))

Mökin Miina miettii Rautulammilla, että josko lähdettäisiin vielä 8 km päähän Lankojärvelle mölyäviä koululaisia pakoon....


Voittajan on helppo hymyillä tuvassa nukutun yön jälkeen. Saavuimme Lankojärvelle pimeän tullessa ylitettyämme paljain jaloin polviin asti ulottuvan puron. Onneksi pääsimme sateisena yönä koirinemme tupaan. Heidi, Halla, Mocca ja Riia lähdön tunnelmissa tiistaiaamuna.

Saila ja Saga Lankojärven rannalla.

Tiistainen päivämatka oli Lankojärveltä Luirojärvelle. Matka sujui soisissa ja metsäisissä tunnelmissa, tässä hetteikköä ylittää Saga ja Saila. Purojen ylityksiä matkalla oli useita...

Halla eli Hagassessan Balezzia sillan ylityksen jälkeen, toivottavasti saan Hansulta kuvia hurjasta ylityksestäkin. Koirat olivat joka tapauksessa superreippaita =)

Taas tunturimaisemaa...

Napste tauolla. Silloin kun ei saanut leikkiä serkun kanssa, lempipuuhaa oli variksenmarjojen syönti...

fiilistelykuvatuksia...


Nasti jumissa. Saga-täti jäykisteli Nastin lähellä, eikä tyttöpolo päässyt peruuttamaan, koska Saakelin remmi on kiertynyt takajalkojen taitse. Helpotus oli suuri, kun Saila kutsui Valkoisen Salaman pois.

Mocca rinkkavahti. Keskiviikkona vaelsimme vain 8 km Luirojärveltä Tuiskukuruun.

Halla tauolla.

Lotta Kotakönkäällä matkalla Tuiskukurusta takaisin Rautulammille. Lounastauko puolivälissä, kuumakuppi, leipää ja viskiä.

Reissunainen!

Saga-täti aamulla teltassa Rautulammilla.

N nukkui nurkassa.

Rautulammilla viimeistä yötä teltassa. Maa ja teltta olivat kuurassa aamulla.

Napsteri vaihtoi kuskia viimeisenä päivänä ja hyvin se totteli Hansuakin. Nastilla oli tapana demonstroida ihmisten kävelynopeutta ryömimällä. Tässä kuvassa Saga lempipuuhassaan kepin kanssa.

Heidi ja Halla ylittämässä kesyä puroa, jonka pääsi ihan kengillä ylitte.

Uusi huiputus lähellä Kiilopäätä n kilometri ennen loppua...

Kivinen on polkumme...

Tuolta myö tultiin... (Kuva bussin ikkunasta lauantaina)

Poroja nähtiin vaan kaukaa, yks raato ja sitten ikkunasta Metlan kämpästä. Napsteri ainakin osoitti suurta kiinnostusta ikkunaporoihin, kun nostin sen pöydälle. Koko pikkuinen alkoi täristä innosta...

Bussimatka sujui näin...

Hassu Balezzia-serkku

Saila ja Saga lukee..

Mocca nukkuu, sillä olikin lyhin kotimatka, sillä Mocca ja Riia asuvat Oulussa.

Taisteluarpia, huomaa keskimmäisten varvasanturoiden rypyt... Pyykkärin käpälät =) Onneksi eivät puhki menneet, niin kuin Mocalla ja Hallalla...

ja se olokapiä... Pahin vamma.

Mutta kahtena kappaleena selvisimme ja innolla odotamme seuraavaa reissua! Kilometrejä tuli yhteensä
90 kuudelta kävelypäivältä =)


viteo Napsterin menosta retkellä...

Niveliä ja kuivalihaa

Eilen saapuivat lonkka- ja kyynärtulokset kennelliitosta ja tulokset olivat paremmat kuin saatoin toivoakaan: A ja 0. =)

Muuten ollaan valmistauduttu ensi viikon vaellukselle. Olen syöttänyt Nastia runsaasti, lisännyt ruokaan kuivalihaa ja näin alkuun myös TehoBaktia, sillä kuivaliha on tottumattomalle aikamoista kamaa (nimim. ti-yönä neljästi ulkona...)



näin järkyttävillä määrillä yritän likkaa lihottaa :o Maha alkaa jo onneksi tottua kuivikseen...

Testailimme myös takkia päälle, otan sen varalta mukaan, jos tytsä ei tarkene yöllä bikineissä...:

Nasti arvostaa kokeiluja, kuten kuvasta näkyy ;)


hitto vie, kuvaa se täälläkin!


Napsterin reppu on jo pakattuna kera makuualustan. Tästä myös onnellinen ilme...

Minun 30 e arvoista tunturisuden makuualustaani tyttö järsi eilen. Komiat reiät tuli, mutta oletan pärjääväni sillä, mikäli laitan rei'itetyn puolen jalkopäähän... Olisi edes järsinyt tuota omaansa. plääh.

Mutta adjö kaikille, reilun viikon päästä sunnuntaina palaamme ja kirjoittelemme kuulumisia kuvin! Pitäkää ittenne porokoirina!

Harrastukset continues

Napsteri aloitti heti aktiivisesti harrastukset Helsinkiin palattuaan. Lauantaiaamuna ajelimme Mäntyharjulta Helsinkiin ja menimme lähes suoriltaan Lappalaiskoirien agilityreeneihin, jossa Napste toimi oikein hyvin. Uutena esteenä otimme A-esteen ja harjoittelimme maxi-korkuista rengasta ekaa kertaa =) Hienosti menivät. Pituusesteen ja muurin päälle N astui, joten ne vaativat reenaamista, kuten *kröhöm* jonkun nimeltämainitsemattoman ohjaajan ohjaaminen. Iltapäivällä kävimme reilun lenkin Sipoossa Halla-serkun ja Heidin kanssa. Serkusten jälleennäkeminen oli riemuisa =)

Sunnuntaina olimme Hakunilan Let's Go-näyttelyssä. Nasti sai arvosanan JUN H. Arvostelun voi lukea tuloksia-sivulta. Tuomarin linjan huomioon ottaen olin erittäin tyytyväinen bikinitytön tulokseen. =)

Maanantaina olimme pitkästä aikaa raunioreeneissä ja minua hyvinkin paljon epäilytti, kuinka asiat muistuisivat mieleen... Mutta hyvinhän ne muistuivat! Jo autosta päästyään N oli into piukassa. Nastille tehtiin harjoitus, jossa kävelytin sitä remmissä hieman ohjaillen maalimiesten luo. Ekan maalimiehen avustin, toiselle N veti jo niin lujaa, etten meinannut perässä pysyä ja kolmannelle päästin sen irti. Ai että olin ylpeä pikkuisesta! <3 data-blogger-escaped-5...=")<BR" data-blogger-escaped-aikana="aikana" data-blogger-escaped-arwo="arwo" data-blogger-escaped-halla="halla" data-blogger-escaped-hyvinkin="hyvinkin" data-blogger-escaped-inki="inki" data-blogger-escaped-j="j" data-blogger-escaped-ja="ja" data-blogger-escaped-kes="kes" data-blogger-escaped-koiria="koiria" data-blogger-escaped-kuura="kuura" data-blogger-escaped-muita="muita" data-blogger-escaped-muuttuneet="muuttuneet" data-blogger-escaped-n="n" data-blogger-escaped-nk="nk" data-blogger-escaped-olivat="olivat" data-blogger-escaped-olla="olla" data-blogger-escaped-on="on" data-blogger-escaped-paikalla="paikalla" data-blogger-escaped-piiku="piiku" data-blogger-escaped-porokoiravoittoisiksi="porokoiravoittoisiksi" data-blogger-escaped-r="r" data-blogger-escaped-raunioreenit="raunioreenit" data-blogger-escaped-se="se" data-blogger-escaped-sti="sti" data-blogger-escaped-taisi="taisi" data-blogger-escaped-tteduktig="tteduktig" data-blogger-escaped-vaan="vaan" data-blogger-escaped-verne="verne">

syksy tuli ja potkaisi kesän ulos petolliselle perseelleen (S.King)

Tässäpä kesän kuvasatoa:
Aloitetaan toukokuun lopun kallioleikeistä lempisyrrä Louhin kera:








Nuorisoa piti silmällä Piki:






Násti lähti Savommualle, Louhi jäi tsadiin...


Savommualla oli kesä-heinäkuun vaihteessa tapaaminen.

Slkn Bella sekä porokoiramössöä

Iita ja Nasti keksivät, miten hauskaa on yhdessä kurittaa pienempiä. Kuvavisa: kumpi on N ja kumpi I?


Ja ne hevoset, ne hevoset. Ignore-taktiikkani hepankakansyöntiin tehosi hyvin, alkukesästä sitä syötiin kiloittain, loppukesästä herkku ei enää kelvannut. =)

Paula ja Elekko<3:>''
Jatta ja Hekku:


sekä Sari ja Mölli 26 wee


Minun äippä tuli kylään ja N tykkäs sen tyynystä:


Kuopiossa oli kiva tarkkailla lintuja kiveltä:


No, lopputuloksen saattaapi arvata...


Nástilla oli monenmoista kaveria, ainoastaan 7 kk bulli Hilmasta tuli napattua kuva... Poikaystävän omistaja lähettänee söpökeistä kuvia lähiaikoina (eiks nii, Juana?!)

Apuva, bulltettieti pyrkii halailemaan sankaritartamme:

(minun koirastanihan ei sitten lähde karvaa työpaikan lattioille!)

ihan kuin N olisi alakynnessä?

mutta salakavala hyökkäys pelastaa tilanteen kätevien pallosalamasilmien kanssa:


tulin, näin, voitin ja karvat jäi!


elokuussa ympyrä sulkeutui, kun N pääsi jälleen rakasta Louhi-siskoa sekä lukuisia muita sisaruksia möyhentämään lammaspaimennustapaamisessa:

Suvi ja Lou =)