10 viikkoa elämäniloa

Norri se kasvaa ja reipastuu hirvittävää kyytiä. Eipä sitä taas muistanutkaan, millaista elämä pikkupennun kanssa on ja miten se kasvaa ihan silmissä. Hiekkaa se syö vieläkin aika paljon, mutta ehkä hieman pienemmällä innolla kuin aiemmin. Selvästi se on alkanut kiinnittää huomiota enemmän minun ja Nástin olemisiin lenkillä ja seuraa nätisti perässä. Onpa jo huomannut senkin, että jos pitää valita, minä olen se, jota ensisijaisesti kannattaa seurata (pysyy paremmin perässä ja Nástikin seuraa minua lopulta ;)). Nakkiautomaatti toimii toistaiseksi hyvin. Hirmu siivo pentu tuo on, pissat tulee lähes poikkeuksetta lehdelle. Autossa olokin sujuu jo kuin vanhalta tekijältä :) Onneksi pieni on sisäistänyt saman minkä Nástikin, että auto on tylsä paikka, jossa kannattaa vain nukkua.

Venerannassa Norri viihtyisi vaikka koko päivän, vaikka ihan yksinään. Taitaa olla rantaleijona ;)



Nástin tekemisiä seurataan tarkkaavaisesti



 Mihinkäs se pentu hävisi?



hauhau



painitaan



selätys!



Poroveden rannalla



 vauhdikasta menoa



ah, mikä aarre, kalanraato! namnam



Ahkerat hauvelit olivat Koljonvirran kansallisissa esteratsastuskilpailuissa kilpailueläinlääkärin avustajina. Välillä käytiin leikkimässä ja vilvoittelemassa Koljonvirran rannalla ja laiturilla. Taisipa se Norri hieman tipahtaa veteenkin :o



laiturillakin on mukava painia...



pieni sammui kilpailukansliaan kuuden tunnin ihmettelyn jälkeen. Oli muuten hyvää sosiaalistamisharjoittelua, kun kaksi päivää oltiin ihmis- hevos- ja koirahulinassa. Násti vaan ei oikein tajunnut, että miksi kaikki ihmiset halusivat mokomaa rääpälettä pallutella, olisihan Nástissa paljon enemmän rapsutettavaa ;)

10 viikkoa ja 4,6 kg