tiistai 27. syyskuuta 2011

Tenhoavaa TOKOilua

Viime viikonloppuna meille saapui neljä mieluisaa vierasta.Násti oli katketa riemusta, kun sanoin, että "Louhi ja Vauhti tulee kohta". :D Ja ne tulivatkin niin pian, että hyvä kun itse jouduimme kotiin ennen niitä ja autonkuljettajapariskunta Suvia &Tomppaa. Vauhdillekin vierailu taisi olla mieluisa varsinkin, kun Norri on ollut juoksussa jo parisen viikkoa. Pian fiksu nuoriherra kuitenkin tajusi flirttailun olevan turhaa, koska tärpit eivät olleet käsillä eikä höyryillyt lainkaan. Fiksu Vapu <3
Varsinainen (teko)syy vierailulle oli TOKOkoe, johon osallistuivat poika Taikarumpu ALOkkaaseen ja äiti Taikarumpunen AVOimeen luokkaan. Vapun lupaavasti kympeillä alkaneeseen koesuoritukseen saattoivat vaikuttaa meikäläiset - yks juoksuinen Porri ja sitte yks yli-innokas mammanohjaaja, joka leikitti poikaa liikkeitten välissä...

 Täydellistä makaamista :D

 **************************************************

Nástin pisteet ja selitykset:

Paikkamakuu 10

Seuraaminen 8,5 (väljää )

Maahanmeno 10

Luoksetulo 6 (Aika innokasta Nástiksi, pysähdys sitten venyi... Tämä muuten ratkaisi luokkavoiton, päädyttiin tasapisteisiin seurakaveririisenin kanssa, riiseni sai luoksetulosta 7, joka sitten ratkaisi voiton)

Seisominen 10 (tämä oli vähän ansaitsematon, ennakoi perusasentoa, annoin käskyn liikkeenohjaajan "käsky"-sanan päälle)

noutaminen 8 (jee!)

kaukokäskyt 9 (ekasta kaksoiskäsky)

estehyppy 10

kokonaisvaikutus 8 (kehuin Nástia aika maanisesti liikkeiden välillä ja Násti intoutui haukkumaan. Mutta Nástila oli kivaa, joka oli musta ihan huippua!)

176 pts, I tulos ja sijoitus tosiaan 2.

Kuvia:



Paikkamakuu.



Meikä jännittää piilossa: Istuuko se?



Eikä istunut vaan makasi 10 edestä :)



Seurataan.



Nouto meni tosi hyvässä vireessä meidän tasoomme nähden. Tuomari antoi palautetta hitaudesta ja perusasennon vinoudesta.



Kaukkarit. Ekaa kaksaria lukuunottamatta nappiin mäni <3 data-blogger-escaped-p="p">


Hyppy. Ohjaajan vääntelehtimisestä huolimatta 10 :)



Haukkumista ja liikaa kehumista liikkeitten välissä :) Mutta oltiin me innoissaan, se kai on pääasia!

 *********************************************************

Muu viikonloppu sujui syöden, juoden ja lenkkeillen. Lenkkeily sijoittui pääasiassa Ohenmäen varikkoalueelle, koska siellä saatoimme pitää koko karvajalkajoukkuetta irti.



Vökelö edustaa...



Otettiin poseerauskuvia. Tässä koko kööri.



Norri ja Vauhti aka team törpöt bongasivat metsästä mörön!



Boheemeita ei mörkö pahemmin vakuuttanut...





Norria epäilytti vaikka mörkö huuteli metsästä kovin tutulla äänellä! Vai oliko se tuttu menossa mörön suuhun?



Vaara ohi - juostaan!



Illalla laumanjohtajia nukutti. Hyvää Yötä! Iisalmi vaikenee - ainakin ensi viikonloppuun, jolloin lähdemme Jyskylään lappalaiskoirien syyspäiville kohti uusia seikkailuja!



maanantai 19. syyskuuta 2011

MH-luonnekuvaus

Raahasinpa Násti-raukan ihan omasta mielenkiinnosta yli-ikäisenä MH-luonnekuvaukseen 18.9. Maaningalle. Paikka oli sama kuin kaksi vuotta sitten luonnetestissä ja toinen tuomareista (tai siis kuvaajista) oli sama ;) Kuvaajina toimivat siis Marina Bast ja Jorma Kerkkä. Kootut selitykset, arvostelu ja videot seuraavat:

Leikki 1



Násti oli kuvaukseen tullessaan hilpeällä mielellä, tosin vähän kuumissaan, kun auto oli vähän turhan lämpimässä paikassa. Kummallista piipittävää ääntä kuului välillä, mitähän lienyt se? Naps oli mielissään testinohjaajasta ja lähti mieluusti mukaan. Hilpeä mieliala auttoi hieman kiinnostumaan leikkiesineestä, muttei kuitenkaan ympäristön hajuja enempää. "Ettekö aikuiset ihmiset järkevämpää keksi?" tuumaa Naps.

Kuvaus:

1a KONTAKTI Tervehtiminen: Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen
1b KONTAKTI Yhteistyö: Lähtee mukaan halukkaasti, Kiinnostunut TO:sta
1c KONTAKTI Käsittely: Hyväksyy käsittelyn

2a LEIKKI 1 Leikkihalu: Ei leiki - ei osoita kiinnostusta
2b LEIKKI 1 Tarttuminen: EI tartu esineeseen
2c LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu: Ei tartu esineeseen

Viehe



 Vieheen liikkeen nähtyään Naps oli ihan lähdössä, mutta koska oli vielä kiinni, koki mielestäni hihnan nykäisyn kieltona (näistä on ehkä joskus keskusteltu...) eikä lähtenyt enää ilman sanallista lupaa. Toisella kerralla ei vaan enää kiinnostanut, kun tiesi, ettei siellä kumminkaan mitään elävää ollut. Saalisvietti kohdistuu vain elävään ;)

Kuvaus:

3a TAKAA-AJO Ei aloita
3b TARTTUMINEN Ei kiinnostu saaliista/ ei juokse perään

Aktiivisuustaso



Olisin arvioinut Nastin vähemmän aktiiviseksi, oli ilmeisesti paljon hyviä hajuja. Meinasin revetä, kun tyyppi alkoi kuopimaan. Kuvaajisto naureskeli, että on nartulla ego kohdillaan kun nostaa jalkaa ;)

4 AKTIVITEETTITASO: Tarkkailevainen ja enimmäkseen rauhallinen, yksittäisiä toimintoja

Etäleikki





 Aaveen kumarruksesta häntä alkaa vispata ;) On se koiran kieli vaan niin...

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus: Kiinnostunut avustajasta, seuraa ilman taukoja
5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio: Ei osoita uhkauseleitä
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus: Ei saavu avustajan luo
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu: Ei osoita kiinnostusta
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö: Ei osoita kiinnostusta

 Yllätys





 Haalariin Naps reagoi aika tavalla kuten luonnetestissäkin. Pehmeä koira :)

6a YLLÄTYS Pelko: Kyykistyy ja pysähtyy
6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio: Ei osoita uhkauseleitä
6c YLLÄTYS Uteliaisuus: Menee haalarin luo, kun ohjaaja puhuu kyykyssä ja houkuttelee koiraa
6d YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko: Niiaus tai nopeuden vaihtelu samanlaisina vähintään kahdella ohituskerralla
6e YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus: Ei osoita kiinnostusta haalariin

Ääniherkkyys





Mainio Násti <3

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko: Väistää kääntämättä pois katsettaan
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus: Menee räminälaitteen luo kun ohjaaja seisoo sen vieressä
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko: Ei minkäänlaisia liikkumisnopeuden vaihteluita tai väistämistä
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus: Ei osoita minkäänlaista kiinnostusta räminälaitetta kohtaan


Aaveet




Olisin melkein odottanut, että N olisi mennyt aaveita katsomaan jo aiemmin.

8a AAVEET Puolustus/aggressio: Ei osoita uhkauseleitä
8b AAVEET Tarkkaavaisuus: Tarkkailee aaveita, lyhyitä taukoja
8c AAVEET Pelko: On enimmäkseen ohjaajan takana, vaihtelee paon ja kontrollin välillä
8d AAVEET Uteliaisuus: Peruuttaa enemmän kuin taluttimen mitan tai lähtee paikalta/Pakenee
8e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen: Ottaa itse kontaktia avustajaan

Leikki2



Toinen leikki kiinnosti - jos mahdollista - vielä vähemmän kuin ensmäinen. Minä se sitten vinguttelin omaa lelua, vaikkei olisi saanut. Eka laukaus ei tehnyt mitään, seuraavia jäi sitten kuuntelemaan

9a LEIKKI2 Leikkihalu: Ei leiki - ei osoita kiinnostusta
9b LEIKKI2 Tarttuminen: Ei tartu esineeseen

10 AMPUMINEN Keskeyttää leikin/passiivisuuden, lukkiutuu yleisöä, laukauksia tms. kohden, ei palaa leikkiin/passiivisuuteen

Loppusanat vähän hiljaisella volyymillä:



Että sellainen kuvaus :) Nástihan se!

perjantai 9. syyskuuta 2011

Háldi


Läksimme tutulla porukalla Suvi, Naps, Vau ja allekirjoittanut kohti Suomen peukaloa ja Kilpisjärveä. Lähdimme eteläisestä Suomesta, välistoppina kumpaankin suuntaan tietty Iisalmi. Iisalmestakin Kilpiselle kertyi 800 km ajamista, joten yövyimme ennen lähtöä yhden ja reissun jälkeen kaksi yötä Kilpisjärven retkeilykeskuksen mökissä. Paluun palauttelupäivänä otimme kevyen lenkin Saana-tunturille.



Aivan alkumatkassa oli tunturikoivikkoa, muuten reissu olikin vehreää Meekonlaaksoa lukuunottamatta lähes pelkkää rakkaa.



Vapi ekalla tauolla, juuri ennen ensimmäistä poronäkymää. Niitä olikin sitten aivan kamalan paljon. Násti-raukka ihan väsyi niiden kyttäämisestä.



Käytiin oikein ulkomaillakin, mikä Vapista oli selvästi vähän tylsää... Passit oli tietty mukana!



Norjan puolella pidettiin lounastauko - pitäähän sitä nyt reissussa ulkomailla syödä! Suvi levitti rinkansisältönsä maahan. Lounastauon jälkeen jatkoimme matkaa tarkoituksenamme yöpyä Saarijärven tuvan lähettyvillä. Yllätyimme kuitenkin siitä, miten nopeasti saavuimme sinne ja päätimme jatkaa matkaa hieman. Tarkoituksena oli löytää hyvä telttapaikka ja yöpyä jossain ennen Kuonjarjohkaa, mutta jalkamme veivät kuitenkin seuraavalle tuvalle asti. Täytyy kyllä sanoa, että tuo ensimmäisen päivän matka (21 km) täydellä (22 kg) rinkalla oli kohtuullisen rankka, eikä aina nälkäinen retkiseurueemme jaksanut Nástia lukuunottamatta syödä edes koko iltamuonaansa!

Seuraavana päivänä lähdimme sateisessa säässä kohti Meekonlaaksoa. Haltin reitillä ei tietojen mukaan pitänyt olla ylityksiä, mutta pieniä sellaisia oli. Minä idiootti lähdin ylittämään kiviä pitkin, mutta päästyäni ensimmäiselle kivelle, joka oli hieman liukas, pyllähdin veteen, jolloin kenkäni hörppäsivät vettä. Reissufiilis oli kyllä pohjamudissa viimeistään siinä vaiheessa, kun Suvinkin gore-housut alkoivat ensin vaahtoamaan ja sitten päästämään kosteutta läpi. Mutta periksi ei annettu. Meekonjärvellä meitä odottikin mukava yllätys vain 10 km päivämatkaan jälkeen.





Tuvassa oli Kuonjarjohkalta tuttu pariskunta juuri tekemässä lähtöä. Saimme valmiiksi lämmitetyn kämpän 3 tunniksi vain itsellemme! Kamat kuivumaan ja ruokaa napaan - johan mieliala kohosi! Sitten pystytimme teltan, jossa olikin mukava kölliä ajatellen kuivuvia vaelluskenkiä!



Seuraavana päivänä oli niitä siltoja!





Meekolta Pihtsusjärvelle oli matkaa vain 11 km, mutta välille sattui paljon kivikkoa ja poroja, joten Nástille ja etenkin minulle pätkä oli suht raskas. Tässä kolmen kuvan sarja Suvin ottamia kuvia, joissa Pöljän kanssa taivallan.



Pahimmissa paikoissa Násti oli irti - Suvi vartioi, näkyykö poroja!





Komea jyrkännekin matkalla oli. Nástin matka taittui minua helpommin



ooh.. ne maisemat!















Matkan varrella oli myös upea Pihtsusköngäs, korkein suoraan putoava putous Suomessa!



Joku hullu meni vähän lähemmäs kuvailemaan...

Neljäntenä päivänä tehtiin päiväretki päivärepuilla Haltin huipulle. Paikoin polku oli "hieman" kivinen.







Haltin autiotuvat, joista lähemmässä pidimme lounastauon paluumatkalla huipulta. Mennessä olimme niin tohkeissamme, ettemme havainneet palatessa aivan selvää merkittyä reittiä tuville. Tämän vuoksi totesimme, etteivät nämä varmaan vielä ole Haltin tuvat ja posotimme menemään eteenpäin. Polun muututtua entistä kivisemmäksi ja reitin jyrkennyttyä sekä aluskasvillisuuden hävittyä aloimme kuitenkin epäillä, josko olisimme ohittaneet tuvat. No, olimmehan me.





Napi ja Vapi huipulla



Suomen korkein kohta. Kävijä n:o 102076. Násti ei ottanut numeroa.



Alas kapuamista. What goes up must come down... Ja mielellään ehjänä, kiitos!



Nástilla ei ollut yhtä vaikeaa. Välillä piti pysätä odottelemaan hiiiiitaita.



Huiputuksen ja lounastauon jälkeen oli aika palata leiriin Pihtsusjärvelle. Leiripaikassa oli hankala löytää kivetöntä telttapaikkaa. Tuvan takaa löytyi kuitenkin kohtalainen paikka. Sopulien lisäksi (tänä vuonna on sopulivuosi - niitä vipelsi joka paikassa!) leiripaikalla oli todennäköisesti harmaakuvemyyriä (luin juuri oppaasta, ettei tuolla ole hiiriä, ja todennäköisin eväiden nakertaja on juuri em. myyrä ;)), joten ruoat oli syytä pakata visusti.





Yöllä nukuttiin - ja aamulla kellittiin <3 data-blogger-escaped-:=":" data-blogger-escaped-jalkainen="jalkainen" data-blogger-escaped-p="p">
Viidennen reissupäivän aamu oli mahtava! Kun retkikuntamme pääsi matkaan, päätimme kävellä suoraan Meekon kautta Kuonjarjohkalle saakka.



 Pihtsusjärveä.



Naps nokivarvas partiolainen aina valmis retkeilyyn!





Paluumatkalla Pihtsukselta Meekolle



Vapi jyrkänteen kuningas



Násti ja vehmas Meekon laakso



Saivaara, johonka aiottiin veistää UKK:n muotokuva ;)



Násti ja porot... Olispa saanut paimentaa!



Viimeisenä päivänä teimme saman, minkä ensimmäisenäkin. Matka Kuonjarjohkalta Kilpisjärvelle taittui. Alkoi silti jo kolmen yli 20 km päivän rasitukset tuntua nilkoissa ja polvessa. Mutta mukavaa oli :)



...



Kevyt palauttelupäivä tosiaan otettiin Saanan huipulle. Matkalla avartuivat tällaiset maisemat. Alku oli helppokulkuista polkua tunturikoivikossa (jossa oli paaaljon poroja kertoi PIIIIIIP-Násti).



Sitten seurasi reilu 700 porrasta. Helppokulkuista edelleen. Etenkin alaspäin ;). Loppumatka oli jälleen ihan mukavaa polkua.



Subsub kirjoittamassa nimeään Saanan kirjaan. Tässä ei ollut numeroita ;)



Násti Taikarumpunen ja poikansa Vauhti Taikarumpu Saanan huipulla. "Ollaan sitä korkeampiakin nähty" tuumaa kaksikko hurja!



Alaspäin. Ensin Saanalta, Sitten Kilpisjärveltä.