Melkoinen maaliskuu

 Maaliskuu on ollut melkoista reissaamista niin työn kuin vapaa-ajankin puitteissa. Koiraharrastuksen puitteissa ollaan käyty alkukuusta perinteisellä poropaimennusreissulla (Nástille kuudes, mulle, Suville ja Louhille viides, Vauhdille kolmas, Norrille toinen ja Tompalle eka reissu) tällä kertaa Sodankylän Vuotsossa. Perinteistä poiketen lomailuosio suoritettiin poropaimennusta edeltävällä viikolla Porttipahdan tekojärven rannalla olavalla mökillä.



Norrin virallinen 2-vuotiskuva.



Pinokkio-Ruusunnuppunen



Muut haluaa osallistua Nástin poseeraukseen



koko kööri



 Touhuttiin siellä jäällä vähän muutakin...



 

 Kävimme Tankavaaralla lumikenkäilemässä. Ensimmäiset 2 km oli poljettua reittiä. Loput 4 km olikin sitten umpista...









Mökillä touhuiltiin kaikennäköistä...



Revontuliakin nähtiin, muttei sattunut kuvaan. Kaunispään huipulla kävimme juuri illan hämärtyessä. Näimme pienen tokan porojakin, joiden perään Norrikin oli lähdössä :)

 

 Muut saatiin onneksi kytkettyä ajallaan :o



Perjantaina oltiin aidalla vähän niinku hommissa. Norri tapasi myös siskonsa Pepin, joka paimensi mallikkaasti KP:n arvoisesti :) Peppi oli aika tavalla Norria jämäkämpi ja kehittyneemmän oloinen muutenkin. Norri-raukka on kahden äkäisen akan alla jäänyt ihan vauveliksi ;).

 

 Lauantaina Louhi pääsi tositoimiin eikä tuottanut pettymystä. Kyllä ne porot heti huomasivat, että aitaan tuli koira. Tämänvuotinen pistesaalis riitti toiseen sijaan. Voittajakoira oli suomenlapinkoira Mierka, jonka suoritus jäi valitettavasti näkemättä :(. Oli kuulema ollut mahtavaa katseltavaa.



Kävi niin hassusti, että herkkis-Norri vähän säikähti perjantaina poroja ja minä flunssaisen huonovointisena pelkäsin jännittämiselläni aiheuttavan Pörrille lisästressiä ja olevani kykenemätön tsemppaamiseen. Siispä päädyimme vaihtamaan ohjaajaa. Ja hyvin Suvi saikin Norria tsempattua. Tämä kuva on liekaporolta, jossa Pörri-Orvokki katsoi viisaammaksi piiloutua tuomareiden taakse.



 Varsinainen koe ei alkanut juuri sen paremmin...



 Mutta luonnistuihan se jotenkuten kumminkin! Suuri kiitos kuuluu kyllä reippaalle tsemppaajalle, Suville, joka juoksi aidassa varmaan yhtä paljon kuin Norri jollei enemmänkin. Ja sai tietenkin reissun jälkeen flunssan...



 Wauhdikasta menoa <3 data-blogger-escaped-.="." data-blogger-escaped-p="p">


Tässä vielä todistusaineistoa videon muodossa:



 Video ikävä kyllä särisee jonkin verran. Päivityskin tulee näin myöhään videon vuoksi. Minä tietokonenero olen yrittänyt monella tapaa ensin saada .mod -päätteisen tiedoston muutettua muuhun muotoon (onnistui lopulta ihan vaihtamalla tiedostonimeä) ja sitten klipattua turhat pois. Windowsin movie maker ei vieläkään tunnistanut videota, vaikka se on muutettu toiseen muotoon. Klippaus on tehty free video clipperillä, jonka jälkeen värinä ilmaantui...

Norrin testi ei siis mennyt läpi. Yritämme parin vuoden kuluttua uudemman kerran :) Arvostelulomakkeen tiedot olen kirjannut Norrin harrastustulos-sivulle.

Sokerina pohjalle kuva koko mökkiseurueesta. Kuura ja Piiku kera isännän ja emännän saapuivat seuraksemme torstai-iltana.



Hieman myöhemmin seuraa päivitys Pellon erikoisnäyttelystä, joka olikin aivan toinen reissu...

Kevättä rinnassa!

Pitkä aika viime päivityksestä... Paljon on ehtinyt tapahtua, Louhi-sisko keräsi jättipotin poropaimennuksessa ja Ron-sisko nappasi Nástilta perintönä 4. sijan Jörön ollessa 6. Vauhti-poika sai testissä KP:n ja Viima-tyttönenkin läpäisi vauhdikkaasti testin. Hauska reissu oli kaikkiaan, tällä kertaa kuvat jäivät Suellenin vastuulle.



mä ja Elekko maneesin edessä maaliskuussa



Norri täytti täyden vuoden 17.3. ja meni heti lonkkakuviin. Lantio oli hieman vinossa selkärankaan nähden ja toinen lonkka näytti kuvissa hieman heikommalta. Limanin tuomio oli kuitenkin A/A. Norrin alakulmahampaasta on keskeltä lohjennut pala, menemme perjantaina Anidentiin korjauttamaan sen. Kyseessä on kuitenkin tärkeä hammas noutojen ym. kannalta.

Norrin kanssa on aivan erilainen reenata kuin Nástin - intoa löytyy kuin pienestä pitäjästä ;) Vuotaminen onkin suurin ongelma... Násti menee 10.5. seuraavaan AVO-luokan kokeeseensa. Katsotaan, miten potku riittää. Muutaman kuukauden reenaamattomuus kyllä kieltämättä painaa jaloissa...

Pääsiäisen alun tytöt viettivät tutussa hoitopaikassa Kauppilanmäessä, mutta pääsiäissunnuntaina pääsin itse vapaalle ja aloitimme armottoman kavereiden tapaamisrumban ;) Ensin tapasimme Ohenmäessä liki vuosikasta rotutoveriherraa, Johkaa:



Cossak's Justic Johkka





Tuplatytöt Johkan kimpussa ;)



Naps 4,5 vee



Olipa ihana löytää lunta! Olikin lämpöasteita reilusti yli 15 C...





Násti kahtoo että mitä nuo junnut touhuaa oikein... Saipa tuo itsekin aikamoisia hepuleita ;) Taitaa olla matamilla kevättä rinnassa :D









Johkan nassu





En oikein kunnon seisomakuvaa Johkasta saanut :(

Tänään kävimme sitten kyläluutailemassa ensin Runnilla ännien serkkujen, Hilman ja Onnin luona:



Junnut heinäpellolla





Limetti ja kahvakuulat :D



Lopulta päädyimme Pielavedelle Luke-labbiksen luo :D



 Naps rannassa



Kolme mustaa koiraa ja Iida

Koillismaan keikka

Käytiin tosiaan Poropaimennustapahtumassa jälleen. Tänä vuonna tapahtuma oli Pudasjärvellä, etelämmässä kuin koskaan. Mökki meillä oli Suvin, Louhin ja Vauhdin kanssa Taivalkoskella sijaitseva Aarnitupa.

Louhi ja Vauhti aloittivat poropaimennusmatkansa jo 7.3. tulemalla kyytiimme Finlandiahiihdosta Lahdesta. Suellen itse tuli vasta keskiviikkoiltana, joten olin kolmen koiran haltija kolme päivää :D Hyvin hauvat kulkivat mukana töissä, tytöt jäivät vastaanotolle Vauhdin kulkiessa koko päivän mukana autossa. AInoa tiukempi tilanne tuli keskiviikkona kun peräkontti ei suostunutkaan aukeamaan. Koiria en saanut sinne millään, koska takapenkki oli täynnä kattoon asti työkamppeistani. Ei auttanut muu kuin tunkea kolme lapinporokoiraa etupenkille. Naps ja Vau olivat pohjimmaisina, Nasti osittain kiipesi ovea vasten tunkien tassunsa ovenkahvan taa :o Hyvin matka Vieremältä Iisalmeen onneksi luonnistui. Torstaina menomatkalla kontti tenäsi vielä pari kertaa ja on sen jälkeen toiminut toistaiseksi. Matkalla takapenkillä oli kuitenkin sen verran vähemmän kampetta, että koirat saatiin liikuteltua suksiluukun kautta ;)

edellytys mökin valinnalle oli, että se on järven rannalla, jotta koirat pääsevät juoksemaan jäällä

ihmiset liikkuivat lumikenkien ja sauvojen avulla

Vauhti ja kaksipäinen hirviö :D

Násti ei turhaa palannut takaisinpäin jos ihmiset halusivat pikkutaukoja. Tämä perse kestää istumista!

siskorakkautta

kaunisilmeisiä narttuja

välillä poikaparka joutui väliin :o

lumi tais upottaa välillä...

myös siskoa!

Vauhti ei moisesta paljon piittaa (eikä lumipaakuista tassuissa, joita aiheutti vesi jäällä..)

turrea kutittaa <3

Poroaidalla nähtiin Vauhdin Cáhpe-veli, jonka hymystä tuli meikälle mieleen Ronja-täti ;)
sylikoira <3
nähtiin myös Viima, Nástin kaunotarTYTÄR :D, joka piti perinteistä ja kasviksen pennunpallutustarpeesta huolen ;) Kukas se olikaan se pentu vuoden 2007 paimennuksessa kasviksen mukana? Nástilla on siis yksi paimennus minua enempi takana :o

Sitten tosihommiin, tässä nollakoira Ronja taitavan emäntänsä kanssa. Ronja oli opettanut emännän hyvin vähäeleiseksi ja -ääniseksi, hyvä Ron! <3 data-blogger-escaped-p="">

seuraavana aitaan astui Pöljä vähemmän koulutettuine omistajineen. On se kumma, että jotkut koirat viitsivät tuoda aitaan huonosti käyttäytyviä ja koulutettuja ohjaajia, jotka karjuvat niille rumasti!
Onneks koira sentään osas... Pisteellä parannus edelliseen vuoteen, sija säilyi samana, 4.!

Viimeisenä siskoista aitaan astui Louhi, joka keräsikin koko potin ollen vain pisteen häviöllä voittaneeseen työkoira Kellokas Sahpeen! Louhikin oli kouluttanut emäntänsä aika hyvin ;) yhteiskuntakelpoiseksi ainakin...

taidonnäytettä <3


loppukevennys ;) pusumiäs!

Pellossa elettyä

Tässäpä on palijon kuveja Pellon reissulta, koettakaa kestää ;) kuvien copyright suurimmaksi osaksi Nástin sisko Suvi Tenholla ;)





Lobsteri ja Suvi saapuivat ekaks Iisalameen, käytiin Ainon ja Hiliman kanssa jiällä hiihtämässä..



odottelua



tytöt änkiää hakemaan pelastusta kuvaajalta..



matkalla Pelloon pysättiin Ranualla koklaamassa poropaimennusta. Tässä pidellään intopiipparin nokkaa ja yritetään hippasen rauhoittaa täräjävää otusta...



pääsihän se poron perään..



 rauhoittelua väliin taas





vauhtiin..



sitten saavuttiin Raanujärven maisemiin...



Naps pääsi jopa äiteen viereen makuulle <3 data-blogger-escaped-p="">


 pellossa oli paaaljon lunta...









Lauantaina 7.3. päästiin aitaankin.. sijoitus oli 4/23 ja pisteitä 69/90 :D





siinä on Naps elementissään..





ihan ok loppui ajo ja siirryttiin toiseen aitaan. Mulla tosin kurkku kipeenä perkeleestä



yksi poro vähemmän kuin muilla, kun yksi pääsi loikkaamaan aidan yli....



sinne män porot :( Naps oli revetä liitoksistaan ennen kisaa kun tajusi, että minne ollaan menossa. Useampi ihminen tuli kysymään, että mitä tuo pelkää, kun kaveri tärisi ja läähätti ihan hulluna. Pysyipähän ainakin lämpimänä, kun meille tuli ylimääräinen puolen tunnin odotus ennen starttia (tauko oli yllättäin juuri ennen meitä, oltiin jo aitaan astumassa. Sama homma kävi Ronja-siskolle. Onneks siskot hoiti homman kotiin enikeis ;)



 Loppuaika menikin lomaillessa Louhi-siskon ja muitten kanssa. Tässä Vuoskuvaaralle menosa.







urpå ja pöljä



sivukuvia













jengi ilman Tomppaa. Melkein koko mökkikööri rivissä. Kaikki tulivat tosi hyvin juttuun :)

Louhi, Násti, Huima, Kuura, Piiku, Metku ja Oona

 

Naps



Äitin tytöt <3 data-blogger-escaped-p="">




 Tytöt Tomeran kanssa. Násti kunnostautui ahkerana leikkitätinä Tomeralle ja Oonalle.



Mummut ja lapsenlapset. Keskellä Lecibsin-siskokset Huima ja Piiku, reunoilla Huiman tyttärentytär Tomera ja Piikun samanmoinen Oona.

 

Ainoa urospuolinen posettaa :) Eikös olekin Metkussa meidän Pikin näköä?



..sitten retkeilyyn. Maanantaina käytiin etsimässä Lapin eteläisintä tunturia, Rattosta. Ei löydetty, mutta kolome tuntia käpsittiin lumikengillä. Mahtireissu! Ehdittiin onneksi evästaukoakin viettää :)







Naps veti ihan kiitettävästi. Alamäissä oli jopa tukalaa. Mutten kuitenkaan kehannut kieltää, ettei into lopu :D





Mentiin me sentään suurimmaks osaks kelekkauraa.





teddypehmusteet ei ole ihan parhaat mahdolliset lumiurheiluun...



 mökillä hiihdettiin jälleen lujaa



tiistaina kiivettiin vielä Eero Mäntyrannan kunniaksi tehty polku vaaran päälle.













lopuksi laskeuduttiin vaaran rinnettä alas. Seuraavana päivänä ajeltiinkin jo kotiin.

Kiitos aivan mahtavasta reissusta kaikille mukana olleille! Ensi vuonna sitten uudelleen... ;)