Kuvatuksia

ikkunavahdit kukkapöydällä vanhassa kodissa

uudessa paikassa Klaukkalassa pihamaalla

Vahditaan eri suuntiin

Välillä otetaan pienet painit Pikin ehdoilla

Uljas porokoira





Iso Pöö kakstoista vee <3>
Pari hilpeää kuvaa möksältä pääsiäiseltä, ekaks Piki sille erikoisessa asennossa :)

Ja me justiinsa Iisalmesta tulleina reippaina työläisinä =)

toukokuista menoa + 3 C

Heippa vaan täältä Savosta kaikille! Meillä menee täällä ihan mukavasti, työrintamakin on rauhoittunut kun vakkaritkin ovat töissä ja ihmiset pelloilla. Napsteri on mukana aamuvastaanotolla, makoilee työkaverin ja minun vastakkainolevien työpöytien alla rentona, ei paljon edes välitä, vaikka ihmisiä ja eläimiä kävelee välillä ohitse =) Monet koiranomistajat vaan ihmettelee, miksi heidän koiriaan kiinnostaa pöydänalus niin paljon... Päiväksi N menee mielellään sijaisen kämppään, jossa se saa aina herkkuja lähtiessäni matkoille. Siellä on myös sen toinen peti. Kahtena viikonloppuna Nasti on ollut Kauppilanmäessä hoidossa, kun minulla on ollut töitä ja menoja. Hyvin on kuulema mennyt, mitä nyt Joonas-labradorivanhus vie sitä mukanaan naapureihin. Olipa se Nasti vihdoin alkanut toimia sukunsa lailla ja varastanut Joonaksen ruuat, kun ne olivat turpoamassa sankon päällä ja yhtenä päivänä se oli syönyt myös hevosten melassileikkeet, onneksi nekin turvotettuna. Tuli muuten paljon paskaa. =) Tokoreenailut on jääneet kyllä vähemmälle, ja ajattelinkin suosiolla siirtää debyyttiä syksylle. Iisalmessa pitäisi olla koe nimittäin myös syyskuussa. Sen sijaan ensi sunnuntaina menemme Lapinlahdelle näyttäytymään Talven Hannulle, jolta Nasti viime kesänä kaljuna sai EH:n Raatasalon Juanan esittämänä. Nyt olis karva kunnossa ja massaakin (läskiä) enempi. Jyrkkä lantio, josta viimeksi tuli moitetta, ei taida olla muuttunut miksikään ;) Mutta mennäänhän käväsemään, tuskinpa tänä vuonna hyvin montaa näyttelykäyntiä tulee kuitenkaan tehtyä, vaikka Kuopiossa onkin elokuun alussa kolme päivää KV-näytelmää :P Puolentoista viikon kuluttua suunnistammekin etelään muutamaksi päiväksi juhlimaan valmistumista ja katsomaan tietenkin Pikiä, joka keskiviikkona täyttää 12 vuotta ja muuttaa viikonloppuna porukoitten kanssa Klaukkalaan. Pärjäilkäähän kaikki uskolliset lukijat hyvin ja tervetuloa käymään =)

t. Mira ja Napsteri Vieremältä

Töitä, töitä, jahtia ja töitä

Yleisön pyynnöstä siis kuulumisia. Eipä täällä olla paljon ehditty muuta tehdä kuin töitä. Töissä ollaan itse asiassa parasta aikaa. Tämän viikon olen ollut töissä yksin, joten päivät ovat venyneet 12-tuntisiksi. Pöljä on kulkenut mukana töissä. Aamuvastaanoton jälkeen se tosin on jäänyt sijaisen kämppään lepäilemään ja olen hakenut sen joskus iltapäivällä völjyyn. Päivystysaikana se onneksi pääsee maalle hoitoon =). Kuri ja järjestys ovat haihtuneet jälleen Helsingin pölyjen kaikottua tassuista (itse asiassa asumme paljon enemmän cityssä ku Hgissä koskaan, Napsteri on ihan kamalassa katupölyssä koko ajan, mutta onneksi on rantapuistikkoon n. 300 m, jossa voi vähän laskea irti ainakin toistaiseksi. Fasaanit tosin alkavat olla vastustamattomia jahdattavia, saa karjaista ihan tosissaan...) Pari kertaa on jo minun huomaamattani hiivitty syvemmälle metsään ja jahdattu ties mitä. Ehkä jänöä, ehkä jotain muuta. Maanantaina Sikokalliolla jahti kesti kyllä niin kauan, että luulisin kohteena olleen kauriin tms., koska jänön perästä Pöljä tipahtaa äkimmin. Tottelishan se ihan kympillä, kun pitäis sitä koko ajan lähistöllä. Mutta minusta sellainen lenkkeily on rasittavaa, että koko ajan pitää koiraa vahdata. No, kohtahan se valeraskaus taas alkaa, saa nähdä, kiinnostaako riista vielä silloinkin...

Pikiä käytin ennen lähtöä eläinlääkärissä verinäytteissä. Maksa-arvot olivat jälleen nousseet ruokavaliosta huolimatta. Nyt lisätään ravintolisää, jonka pitäisi tukea maksan toimintaa. Verinäytettä ottaessa Piki jännitti ilmeisesti niin paljon, että sai vatsalihaksensa jumiin, koska samana iltana Pöö ei tahtonut päästä ylös makuulta. Juuri ja juuri talon ympäri jaksoi kävellä ja pissatessa meinasi kaatua. Mahaan koskiessani raukka huusi kivusta. Yön levolla ja kipulääkkeellä kohtaus onneksi meni ohi. Olipahan taas vähäuninen yö, kun mietin revenneitä maksakasvaimia ym. mukavaa :P Nyt Piki on taas oma virkeä itsensä ja saa viettää aikaa möksällä villinä ja vapaana =)

Mutta ei muuta kuin hyvät waput kaikille!

t. Mira ja Napsteri Kauppilanmäestä


Tulevia suunnitelmia:
25.5. Lapinlahden rn, tuimari Hannu Talvi
Harkinnan alla 9.6. Maaninka tai 24.6. Iisalmi toko-koe..

Vielä Lapin kuvatuksia

Kaikki kuvat (c) Suvi Tenho

hiihtämään lähdössä, Násti demoaa, Louhi ihmettelee

vähän vauhdikkaampaa menoa

ihmettelyä

stybät

Lobsteri ja Napsteri, huomaa erilaiset kulmat korvissa

Ranuan eläinpuisto, jääkarhu luonnollisessa koossa ;)

Násti vastaa viimein haasteeseen

Hei!

Násti vastaa Doriksen haasteeseen vähän myöhässä, mutta kuitenkin. Tarkoituksena kertoa 7 totuutta itsestään.

1.Minä olen lapinrpinsessakoira. Olen sosiaalinen, kunhan mulle ei v*ttuilla. Silloin rpinsessa kertoo, kuka käskee.. Tottelen Pikiä ja Kuura-äitiä. Muiden murinoita en ruukaa ottaa niin vakavasti.

2. Minä olen lapinvesikoira. Rakastan vettä. Idolini pentuna oli kultainennoutaja Paavo.

(c) Suvi Tenho

3. Minä olen lapinsylikoira. Tai sellainen minusta yritetään tehdä. Viihdynkin sylissä tiettyyn rajaan asti ja hakeudun itsekin halittavaksi.

4. Minä olen lapinmetsästyskoira. Lähden mielelläni jahtailemaan metsän eläimiä yksin tai porukassa. Emäntäni saa minut pysäytettyä, mikäli olen kuuloetäisyydellä. Muita en tahdo kuunnella, sillä niillä on niin hiljaiset äänet.

5. Minä olen lapinkarvatonkoira. Valeraskauden jälkeen minusta kuoriutuu varsinainen nahkakuula.

(c) Liisa Sarakontu

6. Minä olen unelmien harrastelukoira. Nimenomaan harrastelu. Jaksan keskittyä jonkin aikaa annettuihin tehtäviin, mutta liian pipo kireällä en jaksa hommia värkätä.
Jos toistoja tulee liikaa, kyllästyn. Myöskin kiimakiertoni vaihe vaikuttaa voimakkaasti mielenkiintooni reenata. Olen reenannut tottelevaisuutta, agilityä, raunioetsintää ja jälkeäkin hieman. Lisäksi tykkään kulkea heppojen kanssa lenkillä ja olenpa ollut mukana erävaelluksellakin.



7. Ennen kaikkea minä olen lapinporokoira. Tämän osoitin viimeistään poropaimennuskokeessa. Porot ovat parasta mitä tiedän. Kokeessa ajoin poroja innokkaasti, maltoin jopa ohjeitakin kuunnella. Tämä on todellisin kutsumukseni.

(c) Kaisa Hurme

Haastan mukaan systerit Ronjan ja Halon sekä proidi Jörön.

Pöljä ja Pööki posettaa

Tässäpä muutamia kuvatuksia möksältä. Ekat on joululta, loput pääsiäismaanantailta:

Pööki totuttelee mökkitakkiin.

Jäätä oli, vaikka lunta ei ollukkaa

Maaliskuu maksaa lumettoman talven. Pöökillä on vihdoin turkki

Täräkkänä <3>
"Seisontakuvat"

Missäköhän se häntä?





Yhteisposetusta

Voi v tota eukkoo.. Makais ite täs lumes!

Pöö väsähti. Onhan siitä jo pari albumillista kuvia...

Ja se ainoa onnistunut otos. Pussin rapinan voimaa =)

Pohjoseen mänöt

Jep, se poropaimennus meni paremmin ku hyvin, tulokset tuloksia-sivulla. Kunniapalkintohan sieltä tuli ja poromies-lehti kolahtelee postiluukusta vuoden verran. Se postiluukku muuttaakin huhtikuun aikana pysyvämmin Iisalmeen, kun muutan maallisen omaisuuteni Riistakadulle Iisalmen keskustaan. Násti lähtee tietty mukaan, mutta Piki jää pääasiallisesti porukoitten luo Vantaa/Mäntyharjuakselille. Pikille parempi niin, ei tartte olla autossa tai vierailla hoidossa, kun päivystän. Napsteri on niin heleppo koira laittaa täälläkin hoitoon, tulee toimeen niin ihmisten, kuin heppojen ja kissojenkin kanssa. Ikävä tulee, mutta täytyy ajatella Pöökin parasta. Mökillä se saa jolkotella vapaana pihapiirissä ja lenkeillä, kun ei vielä vanhuudenhöperyyskään ole iskenyt ;) Pööki onkin maksaruualle siirtymisen jälkeen voinut kovin pirteästi =) Tänne muuton myötä loppuvat tietty etelän harrasteet, agi ja rauniot. Tarkoitus olisi yrittää päästä täälläkin jotain reenaamaan, laji on hitusen mietinnän alla, kun aikaa ei enää ole rajattomasti ja ratsastelu vie vapaailtoja myös. Mutta eiköhän se tässä valmistu se mietintä. Vetohiihto on ollut pääasiallinen laji näinä kolmena viikkona. Napsteri tykkää ja Mira tykkää =) Laittelen tänne kuvia Nasti ja Louhi-parivaljakosta, kunhan Suvilta saan kuvat napattua. Lapissa mentiin pari kertaa tosiaan siskosten kanssa ja vauhtia piisas. Täällä on Paloisvuorella yhdellä ladulla valjakkohiihtovuorolla käyty 5 km lenkkiä pyörittämässä, Nastikin alkaa jo oppia, että alamäissä mennään lujaa ja ylämäissä tooosiii hitaaasti (Nasti taas demoaa ryömien...). Mutta eipä mulla muuta tällä kertaa ;)

(c) Kaisa Hurme