Vauhti Vauhko Pinokkio Dorkaprinssi Diivan Loru Taikarumpunen valloittaa savonmuan

Vauvauva tuli siis iloksemme etelästä viime lauantai-iltana Ainon ja Onni Hermannin kyydissä. Hieman oli poika katsellut emännän perään, kun ihan vieraaseen autoon laitettiin, mutta pani pian maata ja nukkui koko 6 tuntia Iisalmeen. Turhanressaaja ei siis tämäkään poika ole (Vauhti-Pinokkio on ihan oikea poika huolimatta pitkästä nokastaan ;))

Kuvat ovat enimmäkseen sisältä, koska ollaan ulkoiltu vähän valoisalla ja täällä on ollut poikkeuksellisen sumuista ->kuvat huonoja (muuten olisvat siis ihan priimaa tietty)

Meillähän ei koirat nuku sängyssä, mutta heräsinpä tiistaiaamuna tällaiseen tilanteeseen...

söpöilen <3

Petokin heräilee...

Osaa se aivan oikea poikakin hymyillä! Siltä on täällä ollessa lähtenyt neljä hammasta, en tiedä, ottaako Suvi enää vajaata pentua takaisin?

Missäköhän ne hampaat on lähteneet? Valkoinen riekko-pehmolelukin on ihan verinen...

Päivisin linikallakin Vauhko osaa ottaa rennosti...

 

Ja ihan paras nukkumapaikka löytyi kirjahyllyn alta <3

Pieni tyttöystävä Iina-westie 1 veekin tuli lähelle nukkumaan. Ei Vauhti kuitenkaan niin herrasmies ollut, että olisi sänkynsä tytölle antanut.... Liekö huonosti kasvatettu miehenalku vai mitä? Lisäksi leikkauksesta toipuvan Iinan t-paita oli täynnä pieniä reikiä, kun joku nimeltämainitsematon nuoriherra otti siitä hampaillaan vähän maistiaisia...

Linikalla joutuu myös kaikenmoisten tätien syliin...

....

F*ing palomiesote... Ei auta ku play it cool... Eihän me coolit jätkät moisesta välitetä, vai mitä?

S

Käytiin tapaamassa sukulaisiakin... Kuvasaldo oli tätä tasoa...

Sit joutu pellepukuilemaan. Ekaks ällötti, mutta sitten kun sai dentastiks-krokon, niin vähän helepotti...

 

Lopuksi:

 

Hehän ovat kuin kaksi marjaa: Násti:

... ja Vauhti:

 Kaiken kaikkiaan pieni Pinokkio Dorkaprinssi on käyttäytynyt hyvin mallikkaasti. Yhtään pissiä ei ole toistaiseksi tullut sisään (kop, kop) ja Vauhti tulee kyllä varsin vauhdilla luokse ulkosalla <3 Vieraista ihmisistä on vain tavattoman kiinnostunut (ehkä namin toivossa?), mutta se ei liene pelkästään huono asia? ;) <3 Ihan harmittaa pian luopua siitä... 

 

 

viteot

Videoita, jotka hieman tärisee... Akku loppui seinän jälkeen, mutta jotakin kuvaa näistä ehkä saa...

leikitys

 kelekka

säikyttelyä

 

 puolustus?

 

 

Viilipytty luonnetestissä

Naps käväisi sunnuntaina 18.10. luonnetestissä Maaningalla Jorma Lankisen ja Pasi Halmeen luona ja tässäpä tuloksia:

Naps omaan tapaansa syttyi riekkuleikkiin hitaasti mutta varmasti. Keppi kelpasi ja vähän murinaakin irtosi. Kelekalla aluksi näytti, ettei reagoi ollenkaan, mutta kun kelekka läheni, niin jo alkoi pörinä ja väistihän se selkäni taakse. Jonkin verran aikaa meni, ennen kuin uskalsi mennä tutkimaan, mutta sitten tutkikin erityisen huolella. Hyökkäys meitä kohtaan irroitti meikäläisessäkin lopulta nauruntyrskähdyksen, kun Naps heilutti koko ajan häntää, että tuo setähän se äsken oli ihan mukava, tämäkin on varmaan joku leikki. Haalareita haukahti ja muisti myös palatessa kiertää kohdan. Tynnyri sai myös säikähtämään mutta melko pian tuli haistelemaan. Remmin lukot vaan kolahteli tynnyriin, jolloin tyttö säpsähti vähän. Pimeässä huoneessa Naps tuli tuomareitten mielestä turhan varoen luokseni, omasta mielestäni sillä ei vaan ollut kiirettä, koko ajan se tiesi, missä olen, mutta haisteli mennessään nurkkia. Seinässä Naps kuulema oli melko välinpitämätön, väisti lopuksi, että huido rauhassa. Laukauksiin ei reagoinut juuri ollenkaan.



Kokeen päätteeksi tuomari sanoi, että nyt voit ottaa siltä korvatulpat pois Kysyi, että reagoiko kotona mihinkään. Epäili, että on hankala saada tottiksessa innostumaan (ai jaa ) kun on niin viilipytty ja sanoi, että ei kun jäljelle vaan voittajaluokkaan Kehui, että hieno koira, josta sietää olla ylpeä Ja niinhän täällä ollaankin. Olen itse samaa mieltä melkein kaikesta, mutta nytpä on tuomarin mielipide maailman parhaasta ja helpoimmasta koirasta!



Toimintakyky: +1 kohtuullinen

Terävyys: +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu: +1 pieni

Taisteluhalu: +2 kohtuullinen

Hermorakenne: +2 tasapainoinen

Temperamentti: +2 kohtuullisen vilkas

Kovuus: +1 hieman pehmeä

Luoksepäästävyys: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukauspelottomuus: +++ laukausvarma



Yhteensä +190+++

Suuri loppuhuipennus lomalle :D

..Oli siis matka Utsjoelle ja Kevon reitin vaellus Suvin, Louhin ja Vauhdin plokissa  kuvia ja kertomusta enempi. Nämäkin kuvat on räpsinyt Suvi, koska oman kamerani unohdin kätsysti piäkallopaekalle Tenojoen rannalla olevalle mökille..

Minä ja Naps täyspakkaukset selässä, mulla n. 17 kg, Napsterilla 2,31 kg (Loun rinkka oli 2,34 kg, tarkkaa peliä ;))

Reitillä oli paljon portaita, tässä aika kesy versio. Pahin lasku sisälsi 400 askelmaa :) Olivat ne tietenkin ihan tervetulleita, koska kivikossakin oli inha kiipeillä. Napsterin askelmakammo ei ulottunut puuportaisiin, jotka eivät olleet liukkaita.

Naps onneksi yleensä totteli pysähtymiskäskyjä portaissa. Tosin Louhille ja Nástille taisi aiheuttaa sekaannusta minun ja Suvin epäsynkassa sanomat "oota" ja "saa mennä"-käskyt, olisi pitänyt rytmittää jotenkin... ;)

Reitin jyrkimmän kallioseinämänousun kohdalla satoi tietenkin, jotta kallio olisi mahdollisimman liukas. Onneksi pikkuprinsessat menivät nousun kuin vettä valaen ilman rinkkojaan. Toista se oli meikällä...

Päästiin me sinne Kanjonille asti kuitenkin ;) Hienot oli maisemat.

Reissu sisälsi joen ylityksiä. Tässä kesy puron ylitys. Oikeita ylityksiä, jossa kengät piti riisua ja vaijerista ottaa tukea, oli neljä. Koirat selviytyivät pikku Eevi-cairnterrieriä myöten hyvin virtauksesta huolimatta. Viimeistä ylitystä edeltävällä taipaleella oli harmikseni toinen crocs-kenkäni hävinnyt ja jouduin ylittämään yhdellä kengällä -ei kiva. Lisäksi kantapääni olivat liian pienten kenkien johdosta hankautuneet vereslihalle, joten crocseilla olisi ollut muutakin käyttöä...

Kaiken kaikkiaan, MAHTIREISSU tuo Kevo, suosittelen lämpimästi kaikille vaeltamisesta ja luonnosta pitäville! Kiitos Maria, Hanna, Suvi ja etenkin Myra, Eevi, Louhi ja Násti!

Kevon reitillä viivyimme siis 4 päivää ja 3 yötä. Mökillä nukutun yön jälkeen lähdimme vielä Suvin ja porotyttöjen kanssa Norjan puolelle päämääränämme NordKapp. Hyvin suunniteltu olisi puoliksi tehty. Kun lähtee Utsjoelta klo 10.40, ei voi odottaa varsinkaan maisemareitin ajelun päätteeksi ehtivänsä paljon ennen yökahta takaisin Utsjoelle... Onneksi Suvi oli reipas kuski... Tässä reitin varrella olleesta Silfar Canyonista kuva.

Mentiin myös tällaisen tunnelin läpi, aika jännää ;)

Tytöt tauolla. Haisi se norjalainenkin poro nokkaan ainakin piipityksestä päätellen...

Miltei Nordkapissa (ei viitsitty maksaa 20 egee/lärvi päästäksemme ihan sisälle asti etenkin kun matkalla oli jo tiemaksu. ) Hannköping vaikutti mukavalta kaupungilta.

Matkaan kohti Iisalmea päästiin jälleen lähtemään kohtuullisen myöhään, puolilta päivin. Edessä oli myös pakollinen stoppi Siidassa, jossa viihdyttiin parisen tuntia. Olisi kyllä viihdytty kauemminkin, mutta... Tuttuun tapaan oltiin Iisalmessa n. klo 02 Teho-juoman voimin.

Menomatkalla käytiin katsomassa Vuotsossa Napsterin Cáhpe-pentua, joka oli aivan valloittava eläin <3<3

Iisalmessa käväistiin sitten Kaikun ja Kuura-mummin tykönä. äippä ja tätsy pääsivät Kaikun kanssa telmimään... Ja mitäs se Mira muuta kuin pennunkoulutusta.. Palomiesote lienee tärkeintä, mitä voi pienelle koiranpennulle opettaa, vai mitä ;)

 

Ensi reissua ajatellen Násti haluasi vaihtaa nykyisen emännän päivitettyyn malliin, jossa olisi seuraavia ominaisuuksia:

-kevyempi kori

-parempi kiihtyvyys, mielellään turbo-ominaisuudella

-pienempi polttoaineenkulutus

-suurempi ajonopeus

-parempi kuormankantokyky

-renkaat, jotka eivät mene heti puhki

-joka ei kiusaa kaikenmaailman hömpötyksillä, joita ovat mm. palomiesote, kiinnipito ja rajoitettu ruokinta (itselleen vois kyllä moista harjottaa)

-päästäisi tekemään sitä, mihin koira on luotu, eli paimentamaan poroja!

Ei meillä muuta, loma oli aivan <3<3<3 mun eka oikee kesäloma! Töihinpaluu tökkiikin sitten sitä enempi, etenki ku aloitetaan viikonloppupäivystyksellä...

Kuvapläjäystä lomareissun eka osalta

Aloitetaanpa paras-Ellun halikuvalla Halmeniemeltä (kartan kohde 2) Säät suosi ja uimahommia harrastettiin, Piki vahti laiturilla muitten touhuilua. Napsteri ei tosin ollut aiempien kesien innokkuudella uintihommissa, liekö turkin ohuus rasitteena?



Pöljä mökin pihamaalla



Pööki vahtii ruokia erkkerissä. Piki taisi jättää murinat väliin Ellun ja Kimplen osalta. Tosin heidän ollessaan mustikassa mökin ylärinteellä, piti käydä haukkumassa moinen toiminta.



Siirrytään kohteeseen 4 Eurajoelle. Vanhan maalaistalon uusi emäntä Satu tekee... hmm. jotain?



 Perhepotretin otto kissanpennun ja Pyryn toimesta vähän hankalaa. Myöskään iso kissa Piiru, hevoset lvt Barbie A 21 v ja lvt Rosita H 9 v sekä lkssn Vilma 6 v eivät mahtuneet kuvaan



Meren rannassa on "serkusten" Násti ja Pyry hauska leekata. Näillä kaveruksilla on reilu kk ikäeroa



aina yhdessä näin käymme rinnakkain... Pyry joutui uimaan matalassa rantavedessä paljon Nastia enemmän



Plompsista



Kuivatteleminen ei ollutkaan yhtä hauskaa. Ensin huuhdottiin merivesi pois, kun se ei kuulema välttis tee iholle hyvää ja sitten häkkiin kuivettumaan. Paljon hauskempaa olisi ollut pyöriä esim. multakasassa.



Satun kanssa rakennettiin vähän tallia. Kyllä se meiltä sujjuu, mutta panispa äkkinäesen asialle! Naulapyssy toimi melkein kun vanhoilla tekijöillä...



Kosti-kissiäinen ruokapöydässä



Seuraavana matka jatkui kohteeseen 5 eli Nakkilaan Ann´n, 5 faraokoiran ja yhden galgo españolin luo kennel Mesmerizingiin. Ihan ei vinttareiden ja Napsten kemiat kohdanneet, mutta Bianca-neitonen 5 kk irvisteli ja juoksenteli tovin Pöljän kanssa



Sitten seurasi Nástin reissun kohokohta, kohde 6, eli Kullaa. Sieltä löytyivät Pyry, Louhi, Suvi ja tietenkin Vauhti-pentunen <3 data-blogger-escaped-.="" data-blogger-escaped-aidosti="" data-blogger-escaped-antoisasti="" data-blogger-escaped-ett="" data-blogger-escaped-haukkuu="" data-blogger-escaped-hdess="" data-blogger-escaped-hyvin="" data-blogger-escaped-ilahtunut="" data-blogger-escaped-j="" data-blogger-escaped-ja="" data-blogger-escaped-kanssa.="" data-blogger-escaped-kerran="" data-blogger-escaped-kolmekin="" data-blogger-escaped-leikkeihin="" data-blogger-escaped-leikki="" data-blogger-escaped-leikkii="" data-blogger-escaped-lkikasvuaan="" data-blogger-escaped-louhin="" data-blogger-escaped-n="" data-blogger-escaped-oli="" data-blogger-escaped-p="" data-blogger-escaped-porokoiraa="" data-blogger-escaped-samoihin="" data-blogger-escaped-sek="" data-blogger-escaped-sopivat="" data-blogger-escaped-sti="" data-blogger-escaped-toiset="" data-blogger-escaped-uudemman="" data-blogger-escaped-vauhtin="" data-blogger-escaped-yksi="">


Onnellinen pennunomistaja



Vauhti oli kyllä ahne. Metsälenkillä syödessäni puoliraakoja puolukoita, Vauhti tuli uteliaana katselemaan, mitä oikein puuhailin ja otti mallia. Teräsmahalle ei tainnut kuitenkaan käydä mitään puolukoista saati herneenpaloista ;) Näillä pienet porokoirat kasvaa xD



Louhia hieman väsytti välillä :D Onneksi oli oma sänky, johon pääsi lepäilemään



Yyterin koirarannalta oli LouVaulla paljon tasokkaampia kuvia, mutta tässä nyt joku meikän..



Käytiin ihastelemassa luomunautojen elämää <3 data-blogger-escaped-lihaa="" data-blogger-escaped-llaista="" data-blogger-escaped-mielell="" data-blogger-escaped-n...="" data-blogger-escaped-p="" data-blogger-escaped-sit="" data-blogger-escaped-sy="" data-blogger-escaped-t="">


silmä lepää kun näitä kattelee :)

Naps pääsi kokeilemaan paimennusta texel-uuhilla ja yhdellä limousine-hieholla =) Itsetunto nousi kohisten kun iso hieho siirtyi pienellä haukkumisella (ja minun hienoisella avustuksellani) aidasta toiseen.



Kohde 7 olikin Kauhava, jossa oli niin paljon tekemistä, ettei saaliiksi tullut kuin tämä yksi kuva Paulasta ja pikku-Iitasta. Pöydälläkin näkyy lojuvan maidon antibioottitestiliuska.. Naps pääsi täälläkin Kullaan innoittamana pikkuvasikkapaimeneen (vasikat tosin olivat talutuksessa). Hieholaitumelle Naps tuli innolla mukaan, mutta pötki pakoon kun uteliaat ammut tulivat tutustumaan. Tilalla oli myös Napsten lapsuudenaikainen idoli, kultainennoutaja Paavo sekä vanha Ami-karjakoira, joka ei enää kiusannut Nastia ollenkaan, koska sillä on kotona oma arkkivihollinen, 1,5- vuotias akkn Piika. Násti välillä leikki, välillä tappeli Piikan kanssa. Yöt nukutti kaiken toiminnan päälle.



Kohde 8, Särkisalo. Ja ainakin 30 vuotta vanha Flipper-vene <3 data-blogger-escaped-h="" data-blogger-escaped-hulahti="" data-blogger-escaped-hurjat="" data-blogger-escaped-i="" data-blogger-escaped-irjan="" data-blogger-escaped-ja="" data-blogger-escaped-jalat="" data-blogger-escaped-jonka="" data-blogger-escaped-jossa="" data-blogger-escaped-k="" data-blogger-escaped-kanssa="" data-blogger-escaped-kaupalla="" data-blogger-escaped-kun="" data-blogger-escaped-kyiv="" data-blogger-escaped-lapsena="" data-blogger-escaped-minne.="" data-blogger-escaped-mira="" data-blogger-escaped-myyr="" data-blogger-escaped-n="" data-blogger-escaped-napsten="" data-blogger-escaped-nasti="" data-blogger-escaped-nt="" data-blogger-escaped-p="" data-blogger-escaped-pikku-satu="" data-blogger-escaped-rkisalon="" data-blogger-escaped-s="" data-blogger-escaped-saaressa="" data-blogger-escaped-sek="" data-blogger-escaped-soutelivat="" data-blogger-escaped-suuhun.="" data-blogger-escaped-t="" data-blogger-escaped-vaikkapa="" data-blogger-escaped-vain="" data-blogger-escaped-ytiin="">


Naps veneessä tarkkana kun porkkana. Eka päivänä mereen tottumaton Järvi-Suomen eläin tuli hieman merisairaaksi, tokana ei lainkaan, vaikka merenkäynti oli kovempaa. Kerällä nukkui vain pikku-flipun pohjalla



tällai sitä mentiin :D



Paikka 9, Karjalohja ja kantarellimetsät



Pinsku kahlaili järvellä mun ja Nástin rinkkaharjoitusten tauolla. Mulla rinkassa koiranruokasäkki, Nástilla ensin kalijatölökit, sitten kilon sokeripussit :D



Pinsku 7 vee



Viimeinen kyläpaikka lounaissuomiturneelta oli Suomen namilandiabiakarkkila ja Jenni eläimineen. (Isäntä ei ollut kotosalla). Tässä he ovat, kuin kaksi marjaa, Naps ja Molli 10 kk. Värit ja korvat aika samanmoiset, vai?



Vähän pisti leikkimäänkin :D Isot koirat Muhku ja Maissi seurasivat etäämmältä.

Seuraava etappi loman loppuosaksi onkin Iisalmen kautta Utsjoki ja Kevon reitin vaellus 63 km. Siitä raporttia seurannee myöhemmin.

matkailu avartaa, part I

Meillä on ollut Napsten kanssa aikamoinen kesäreissu. Kuvien lataamisen aloittamista odotellessa karttakuva tähän astisesta reitistä, karttapohja http://www.teuva.fi/koulut/kkaa/kartat/suomi.jpg



1. Iisalmi

2. Halmeniemi, äitin ja Ilkan mökki Mäntyharjun kunnassa

3. Äiti

4. Eurajoki, Satu ja Jussi (+elukat)

5. Nakkila, Ann (+elukat)

6. Kullaa, Suvi, Lou, Vauhti (+ muutama muu)

7. Kauhava, Paula ja Eetu (+muutama muu)

8. Särkisalo, Irjan ja Velin mökki

9. Karjalohja, Aunen ja Lassen mökki

10. Namibia/Karkkila, Jenni ja Tero (+elukat)

tarkempi reissuselostus tulossa..

Paluu arkeen!

Niin se on Napsterinkin äitiysloma loppu ja paluu arkeen koittanut. Viikonloppuna meillä päin oli kovin hulinaa, perjantaina meikän pitkä piina päättyi himppasta vaille ilta8 ja Napstersson tuli kotiin (enkä päästä sitä enää koskaan mihinkään (paitti ehkä joskus)) <3


pöydän alla on tunnelmaa



lenkillä pikkuriiviöiden kera. Etenkin Kertomus on hyvinkin mammanpoika. Mitenköhän tuo on asettuna uuteen kotiinsa? ;)



Mamma esitteli peenuille myös vesielementtiä pursiseuran laiturilta



 Ja leikitti vauvoja omaan pöljään tyyliinsä



Kommeeta ravia ala Naps ja Kertsi



 Runo Ellun kainalossa <3


 Hilma vastasi työpaikan koiraamisesta Nastin äitiyslomasijaisena. Ja lenkittipä ainakin kertaalleen minua Limettiviipale-emäntineen.

Normaaliin arkeen paluu on tapahtunut hyvin sulavasti, vaikka kotikin on muuttanut tässä välillä. Oli Naps sentään ennen äitiyslomaansa remonti piällysmiehenä, muttei yhtään yötä kerinnyt uudessa kopissa viettää.

Tavat ja ruokahalut ovat palanneet ennalleen kotona, rosvoilua eikä pöydillä hyppimistä saati remmirähjäämistä ole esiintynyt. Heppojen kanssa lenkkeillessä sekä pahamaineisella Soidinvuoren lenkillä (talven 5 h lumikenkäily Suvin ja Louhin kanssa, nyt 2,5 h kävely paras-Ellun kanssa) meinaa kunto vielä vähän loppua, mutta sisulla Naps on vetänyt lenkit loppuun asti. Kevättalven hiihto- ja hankikuntoihin on vielä kuitenkin matkaa. Ja eiköhän se kunto siitä nouse, kun ei ihan liikkumati äippälomallakaan ollut :) Täytyy alkaa myös repun kanssa lenkkeillä ennen Kevon vaellusta. Kunnonkohotusrojekti koskekoot myös emäntää ;) Ensi viikolla alkaakin kesäloma!

tsekatkaahan Louhin ja Vauhtin (Diivan Loru-pentu) plokista pentupentukuulumisia!